Kvartsipölynhallintaan on keinoja, mutta käytännön toteutus ontuu

Kvartsipölyn altistumista rakennustyömailla mitanneessa Työterveyslaitoksen hankkeessa selvisi, että monilla työmailla on tietoa siitä, miten syöpävaarallinen kvartsipöly voidaan saada hallintaan. Suunnitelmien toteuttamisessa on kuitenkin vielä parantamisen varaa, kertoo Cramo tiedotteessaan.

Kvartsialtistuminen ja sen hallinta -hankkeessa seurattiin 63 työmaata, joiden työvaiheet liittyivät kerrostalorakentamisen perustamis-, runko- ja sisätöihin, sisätöihin korjaus- ja uudisrakentamisessa sekä infrarakentamiseen ja rakennusten purkuun. Hanke alkoi vuoden 2020 alussa ja loppuraportti on juuri valmistunut.

Työterveyslaitoksen johtava asiantuntija Tapani Tuomi kertoo tiedotteessa pitävänsä hyvänä sitä, että mittauksissa 60 prosentissa työvaiheista altistuminen jäi vähäiseksi, vaikka vaara altistumiselle oli tutkituissa tehtävissä ennakoitavissa. Kaikissa rakentamisen vaiheissa mitattiin kuitenkin liiallisia eli HTP-arvon (haitalliseksi tunnettu pitoisuus) ylittäviä altistumisia sekä myös lakisääteisen raja-arvon ylityksiä. Nämä työt liittyivät esimerkiksi hiekkapuhallukseen, timanttiporaukseen, porausvaunulla poraukseen sekä piikkaukseen. Tavoitteena on pitää altistuminen alle ASA-ilmoituskynnyksen eli alle 10 prosentissa HTP-arvosta.

– Työmailla oli paljon hyvää. Suurimmat ongelmat liittyivät hengityksensuojainten käyttöön. Toisinaan niitä ei käytetty lainkaan tai ne otettiin pois liian nopeasti pölyävän työn jälkeen. Kun tilassa tehdään pölyäviä töitä ja yleisilma on epäpuhdasta, tulee samassa tilassa muidenkin työntekijöiden käyttää suojainta. Työt tulisi rytmittää niin, ettei vieressä tehdä muita töitä, kun toinen tekee esimerkiksi onteloporausta. Jos tehdään, tulee kaikkien tilassa samanaikaisesti oleskelevien käyttää suojaimia, riippumatta siitä, onko porassa kohdepoistoa vai ei, Tuomi sanoo tiedotteessa.

Tuomi toteaakin, että tietoa pölyntorjunnan tärkeydestä kyllä oli, mutta työnohjauksen jalkauttamisessa on usein puutteita. Rakennuttajan turvallisuusasiakirjassa on laadittuna pölynaltistumiselle ohjeet, mutta käytännön toteutus työmaalla ei aina vastaa suunnitelmaa. Hankkeen mittauksissa kävi ilmi, että kaikki seurannassa olleet työt voidaan suorittaa turvallisesti, jos noudatetaan hankkeessa laadittuja ohjeita. Kääntäen oli myös niin, että kaikissa lähtökohtaisesti vain vähän altistavissa tehtävissä voitiin altistua merkittävästi, jos työn toteutuksessa ja esimerkiksi henkilösuojainten käytössä tehtiin vääränlaisia valintoja. Kvartsialtistuminen ja sen hallinta -hankkeen loppuraportissa onkin tarkat tehtäväkohtaiset yleisohjeet, jotka tulisi ottaa työmailla käyttöön.

– On hyvä muistaa, että esimerkiksi porausvaunujen ja murskaimien lähettyvillä tehtävissä töissä altistutaan myös kvartsipölylle. Tässäkin auttaa töiden rytmittäminen ja hankkeessa laadittujen ohjeiden toteuttaminen. Ulkotöissä veden käyttö pölynhallintaan oli keskeisen tärkeää. Myös sisätöihin löytyy ratkaisuja, kuten työkalukohtaiset poistot, pölynlähteen lähelle sijoitetut ilmanpuhdistimet ja tarvittaessa tilojen osastointi ja alipaineistus sekä vaihtoehtoisten työmenetelmien ja materiaalien käyttö. Hyvin usein sisätöissä tämän jälkeenkin hengityksensuojainten käyttö on tarpeen vähintäänkin pölyävissä työvaiheessa. Huomasimme myös sen, että joissakin tapauksissa pöly oli tarkoitus sitoa vedellä, mutta vettä käytettiin liian vähän. Tämä johtui usein kustannuksista, koska sopimuksissa oli määritelty niin, että toteuttaja maksaa veden käytön, Tuomi kertoo.

Hänen mielestään työmailla tehtiin myös turhia virheitä, kun esimerkiksi alipaineistuksen rajaus oli puutteellista, poistoputki oli rikki ja alipaineistajien tai konekohtaisten poistojen suodattimet olivat tukossa. Terveydelle vaarallinen pöly ei saa levitä. Tuomen mukaan valvonnan avulla voitaisiin saada kitkettyä näitä huolimattomuuksia pois. Tämä vaatii työnjohdolta tarkkaavaisuutta.

Työterveyslaitos käynnisti hankkeen vuonna 2021 yhteistyökumppanien kanssa. Kvartsialtistuminen ja sen hallinta -hanketta rahoittivat Työsuojelurahasto, Rakennusliitto ja Rakennusteollisuus RT.

Kvartsipölyn ja muiden rakentamisesta aiheutuvien pölyjen altistumisriskien arviointi ja hallinta ovat osa rakentamisen turvallisuusjohtamista. Vuoden 2020 alussa kvartsipölyn altistumisen määrälle tuli sitova raja-arvo eli 0,1 mg/m3 kahdeksan tunnin aikana. Kvartsin HTP-arvo on pienempi eli 0,05 mg /m3. Raja-arvot tulee ottaa huomioon jo rakennus- ja purkuhankkeiden ennakkosuunnittelussa.

Toimintojen jalkauttamisessa isoja eroja

Rakennuskonevuokraamo Cramo Finlandin palveluiden tuotepäällikkö ja olosuhdehallinnan asiantuntija Mika Aalto on huomannut saman rakennuspölyihin liittyvän ilmiön rakennustyömailla. Tietoisuus syöpävaarallisen kvartsipölyn haltuunotosta on työmailla lisääntynyt harppauksin, mutta toteutuksessa on puutteita. Tunnettuus ei ole esimerkiksi Kuivaketju 10 -toimintamallin tasolla.

– Olosuhdehallinnan ja varsinkin pölynhallinnan käytännöt vaihtelevat paljon. Isommissa yrityksissä nämä ovat osa rakentamisen laatukriteereitä, mutta valitettavan monella työmaalla mennään myös ihan alimmalla mahdollisella tasolla. Välillä törmäämme ihan laiminlyönteihinkin. Hyvän suunnittelun lisäksi tarvitaan valvontaa, joka ulottuu läpi koko ketjun aliurakoitsijoihin ja työntekijöihin asti, Aalto toteaa tiedotteessa.

Osassa työmaista on suunnitellusti toteutettu kohdepoisto esimerkiksi alipaineistajien avulla. Aalto kertoo, että näillä työmailla pitoisuuksia myös mitataan.

– Työvaihe- ja työvälinekohtainen kohdepoisto on tärkeää, jotta pöly ei pääse leviämään. Myös yleisilman puhtauden osoittamiseen tarvitaan mittausta, jotta pölymääriä voidaan seurata ja tarvittaessa reagoida poikkeamiin, Aalto sanoo.

Cramolla toivotaan, että olosuhdehallinta kaikkine osa-alueineen olisi mukana nykyistä tarkemmin jo tilausvaiheessa. Kun tilaajat edellyttävät projektien toteutuksessa riittävän laajaa olosuhdehallintaa ja pölynpoistoa, täytyy myös toteutuksen olla sen mukaista.

– Työmaan olosuhteet eli pöly, kosteus ja nyt talvikaudella erityisesti lämmitys vaikuttavat kaikki työturvallisuuden kokonaisuuteen, Aalto sanoo tiedotteessa.

Pölynmittaukseen kehitetään uusia tapoja ja tulosten seurannan ohjelmistoja. Cramo on mukana rakennusalan toimijoista koostuvassa tutkimus- ja kehitystoimintaa työstävässä pölytyöryhmässä.

– Tavoitteenamme on löytää korrelaatio eGaten IoT-olosuhdevalvonta- ja data-analytiikkapalvelun tuottaman partikkelidatan ja työhygienisten mittausten välille. Tarkoituksena on tulosten pohjalta lisätä eGate-järjestelmään PM4-arvoja mittaava ominaisuus, jonka avulla voi selvittää kvartsipölyn määrän. Tämä mahdollistaa pölynhallintaan liittyvien prosessien toimivuuden mittaamisen, seurannan ja ohjaamisen etänä, mikä tehostaa ja parantaa prosesseja merkittävästi, Aalto kertoo.