Historiallista Oulun Lyseon lukiota peruskorjataan ja talotekniikka päivitetään

Oulun Lyseon lukion peruskorjaus etenee aikataulussa kulttuuri- ja rakennushistoriaa kunnioittaen, kertoo A-Insinöörit tiedotteessaan.

Kesän aikana pressujen suojissa on muun muassa uusittu vesikattoa ja rapattu julkisivua. Lukion noin 600 oppilasta palaavat peruskorjattuun kouluunsa väistötiloista Raksilasta syyslukukaudeksi 2023.

Kulttuuri- ja rakennushistoriallisesti arvokas kohde on toiminut monen merkkihenkilön opinahjona: koulussa ovat opiskelleet muun muassa J.L. Runeberg, J.V. Snellman ja Zachris Topelius sekä myöhemmin Suomen presidentit Kaarlo Juho Ståhlberg, Kyösti Kallio ja Martti Ahtisaari. Lukiorakennuksen vanhin, Carl Ludvig Engelin suunnittelema osa on vuodelta 1831.

Lyseon lukion ominaisia elementtejä, kuten ikkunoita, kaiteita, koristelistoja sekä muita arkkitehtonisia yksityiskohtia vaalitaan pieteetillä peruskorjauksen aikana, mutta talotekniikka päivitetään vastaamaan nykyajan tarpeita. Rakennuksesta tulee liikuntaesteetön, kun kouluun rakennetaan hissi.

Arkeologisissa selvityksissä ja tutkimuksissa päärakennuksen alta on löytynyt vanhaa torin pohjaa, entisen liikuntasalin alta vanhoja perustuksia ja koulun sisäpihalta keskiaikaisia kellarirakenteita.

A-Insinöörit vastaa Oulun Tilapalveluiden kumppanina peruskorjauksen rakennuttamistehtävistä, valvonnasta sekä kosteudenhallinnan koordinoinnista. Pääurakoitsijana toimii NCC, ja arkkitehtuurisuunnittelusta vastaa arkkitehtitoimisto Helamaa & Heiskanen.

Peruskorjauksen avaintavoitteina ovat turvallisuus ja terveellisyys.

– Kosteudenhallinta on keskeistä: rakenteisiin ei saa jäädä mitään, josta voisi koitua ongelmia. Rakennuksessa ei ole havaittu sisäilmaongelmia ennen remonttia, ja huolehdimme siitä, että rakennus säilyy terveellisenä myös tulevaisuudessa, A-Insinöörien rakennuttamisjohtaja Timo Kylmänen sanoo tiedotteessa.

Päärakennusta on laajennettu kolme kertaa.

– Rakennuksen omintakeisuutta kuvaa, että hissi yltää kolmeen kerrokseen, mutta pysähtymistasoja on kaikkiaan kuusi, Oulun Tilapalveluiden projektipäällikkö Tero Kauppila kertoo.

Peruskorjauksen tilamuutoksista suurin on ruokasalin ja keittiön siirtyminen päärakennuksesta piharakennukseen entisen liikuntasalin tiloihin. Aiemmat ruokalatilat muunnetaan opetuskäyttöön, ja myös kellarikerrokseen rakennetaan henkilökunnan sosiaali- ja työtiloja.

Pihalle ruokasalin yhteyteen rakennetaan lasiveranta, puolilämmin tila, jotta ruokajonossa olisi mukavampi odotella. Lasiveranta ja sen paikalla ollut purettu varastokoppi ovat vesikaton IV-päätelaitteiden lisäksi ainoat rakenteelliset muutokset julkisivuihin.

– IV-päätelaitteet pyritään sijoittamaan mahdollisimman huomaamattomasti katolle. Julkisivun väri on edelleen kellertävä, mutta ei tismalleen sama kuin peruskorjausta edeltävä sävy. Ajan saatossa rakennus on ollut monen värinen – korjaustöitä tehdessä löytyi ikkunanpuitteistakin viittä eri väriä, Kauppila kertoo.