KNX yleistyy – Järjestelmä skaalautuu pienistä kerrostaloasuntoista lentokenttien terminaaleihin
Viljami Eriksson teki Asuntomessujen Rauhalanrinne-kohteen sähkö- ja automaatiosuunnittelun. Hän liitti kohteen automaatiossa yhteen valaistuksen, lämmityksen, verhot, ilmanvaihtokoneen ja rikosilmoitinjärjestelmän sekä suunnitteli perustan valaistukselle. Eriksson hyödynsi KNX:ää oikeastaan kaikessa – ja pyrki yhdistämään kaiken mahdollisen. Kuva: Insinööritoimisto Eriksson Oy
Sähkösuunnittelija Viljami Eriksson on viimeisen 10 vuoden ajan suunnitellut ja ohjelmoinut KNX-järjestelmiä vuosittain noin 5–6 omakotitaloon sekä lisäksi muihin kohteisiin, kuten ravintoloihin ja toimistoihin. ”Tietyn hintatason rakennuksissa KNX-järjestelmät yleistyneet laajasti”, Eriksson sanoo.
Juttu on julkaistu alun perin kesäkuussa 2022 Talotekniikka-lehdessä 5/2022.
Naantalin Asuntomessujen Rauhalanrinne-kohteessa kodin älykkäät automaatio- ja ohjausratkaisut pohjautuvat KNX-taloautomaatiojärjestelmään. KNX on standardoitu ja avoin alusta, jonka kohteeseen muuttava Janne Hurme ohjelmoi tulevaan kotiinsa itse. KNX-pohjainen taloautomaatiojärjestelmä on Rauhalanrinne-kodin älysydän.
Omakotitaloihin suunnitellaan älyratkaisuja sähkösuunnittelija Viljami Erikssonin mukaan yleensä enemmän, kun talojen hintaluokka nousee.
– Jos sähkötyöt ovat kohteen kokonaiskustannuksista noin 10 prosenttia, niin kalliimmissa taloissa sähköön on käytettävissä enemmän euroja. Silloin sähköasennusten suhde kokonaisrakentamiseen pysyy samana, vaikka KNX tuo lisäkustannuksia, Eriksson sanoo.
Eriksson pitää KNX:ssä erityisesti siitä, ettei se ole yhden laitevalmistajan suljettu järjestelmä vaan kansainvälinen standardi. Kuka tahansa standardit täyttävä laitevalmistaja voi liittyä sen protokollaan ja väylätekniikkaan.
– Laitteet pystytään liittämään toisiinsa ohjelmointityökalun avulla eikä niiden tarvitse olla yhdeltä toimittajalta. Se on mielestäni pitkällä aikavälillä hyvä asia. Jos joku laite rikkoutuu ja sen valmistus on lopetettu, järjestelmään saadaan todennäköisesti pienellä ohjelmointityöllä liitettyä vastaava laite.
Standardoidun version lisäksi KNX:stä on kehitetty standardoimattomia kevyempiä versioita, joita sähköurakoitsija voi ohjelmoida itse. Standardoidun KNX:n ohjelmointi tehdään ETS-työkalulla, eikä tilaaja tai suunnittelija yleensä ohjelmoi sitä itse.
Eriksson kuitenkin ohjelmoi yleensä omat suunnitelmansa. Hän on kiinnostunut ohjelmoinnista ja oppi taidon työskennellessään aikoinaan urakoitsijalla.
Väyläpohjaista tiedonsiirtoa
Erikssonin mukaan väyläpohjainen tiedonsiirto KNX-laitteiden välillä mahdollistaa helpon tiedonsiirron rakennuksesta toiseen: jos kohteessa on vaikkapa autotallirakennus tai pihasauna, pystytään rakennusten välillä viemään väylällä tietoa yhdellä kaapelilla.
– Esimerkiksi yksi hämäräkytkin voi ohjata koko kiinteistön kaikkia ulkovaloja tai päärakennuksesta voidaan sammuttaa ja sytyttää piharakennusten sisävaloja tai vaikka laiturivaloja, Eriksson kertoo.
KNX:ssä ei ole keskusyksikköä ja se on monipuolinen: järjestelmä skaalautuu Erikssonin mukaan pienistä kerrostaloasuntoista lentokenttien terminaaleihin ja kaikkeen sillä välillä.
– KNX:stä voidaan tehdä pieniä vain virtalähteen, painikkeen ja kytkinyksikön kokoisia järjestelmiä maltillisilla kustannuksilla. Yhden laitteen hinta on sama järjestelmän koosta riippumatta. Laajimpiin KNX-järjestelmiin taas voi liittää yli 60 000 laitetta.
Eriksson on niin innostunut KNX:stä, että teki sen avulla myös oman kotinsa valaistuksen ja lämmityksen. Kotitalo on ollut hyvä paikka harjoitella järjestelmän toimintoja.
– Yhden tilaajani ravintolaan tarvittiin valomerkki. Valojen piti olla viisi sekuntia pois päältä ja sitten palautua iltatilanteeseen. Harjoittelin sitä kotona ja vein sitten kohteeseen.
