Uuden kaavoitus- ja rakentamislain keskeisin tavoite: Vähentää rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeä

Ympäristöministeriön valmisteleman uuden kaavoitus- ja rakentamislain on tarkoitus korvata nykyinen maankäyttö- ja rakennuslaki vuoden 2024 alussa. Uudella lailla edistetään muun muassa rakentamisen laatua, kiertotaloutta ja digitalisaatiota, mutta keskeisimpänä tavoitteena on vähentää rakennetun ympäristön hiilijalanjälkeä.

Teksti ja kuva: Tuomo Häyrynen

Voimassa oleva maankäyttö- ja rakennuslaki tuli voimaan vuonna 2000. Tämän jälkeen lakiin on tehty lukuisia muutoksia ja lisäyksiä, jotka ovat heikentäneet lain rakennetta ja selkeyttä. Myös toimintaympäristö on muuttunut kuluneen kahden vuosikymmenen aikana. Esimerkiksi ilmasto- ja energiakysymykset, kaupungistuminen ja liikkumisen murros mainitaan merkittävinä muutosvoimina lakiehdotuksen perusteluosassa.

Tavoitteena on, että uudella kaavoitus- ja rakentamislailla parannetaan sääntelyn vaikuttavuutta erityisesti ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi, kiertotalouden edistämiseksi, luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, rakentamisen laadun parantamiseksi sekä alueidenkäytön ja rakentamisen digitalisaation edistämiseksi. Lakiuudistus sisältyy myös Marinin hallitusohjelmaan (2019), jossa tärkeänä päämääränä on Suomen hiilineutraalius vuonna 2035.

Tämä teksti on näyte Talotekniikka-lehden 8/2021 jutusta. Lue koko juttu 9.12. ilmestyvästä Talotekniikka-lehdestä. Klikkaa näköislehteen tästä.