1,8 miljardia euroa korkotuettua lainaa kohtuuhintaisen asuntorakentamisen edistämiseen
Korkotukivaltuuksilla voidaan rakentaa noin 9 500 uutta ja peruskorjata noin 3 780 asuntoa. Korkotukivaltuuksien lisäksi jaetaan 285 miljoonaa euroa takauslainojen valtuutta, jolla voidaan rakentaa noin 2 000 uutta vuokra-asuntoa.
Kaikkiaan 75 % korkotukilainoista on tarkoitettu vuokra-asuntojen tuotantoon. Niin sanottuun normaaliin vuokra-asumiseen ohjataan 792 miljoonaa euroa, eli 44 % jaetusta valtuudesta ja erityisryhmien asumiseen 358 miljoonaa euroa, eli 20 %.
Niin sanotuille lyhyille vuokra-asuntolainoille osoitetaan 198 miljoonaa euroa, eli 11 % kokonaisvaltuudesta. Tämän arvioidaan riittävän noin 1 300 vuokra-asunnon rakentamiseen.
Asumisoikeusasuntojen osalta valtuus on 447 miljoonaa euroa. Arvion mukaan summalla voidaan lainoittaa noin 1 700 asumisoikeusasunnon rakentaminen ja noin 1 445 asunnon perusparantaminen.
Asunto-osakeyhtiöiden perusparannuslainojen valtiontakauksesta annetun lain mukaisille lainoille osoitetaan 100 miljoonan euron takausvaltuus.
Uudistuotantoon tarkoitettuja lainoja kohdennetaan nopeimmin kasvaviin keskuksiin – erityisesti Helsingin seudulle – ja korkotuki- ja takauspäätöksissä painotetaan edullisten ja energiaa säästävien asuntojen uudistuotantoa. Perusparannukseen ohjataan korkotukea alueilla, joilla asuntojen arvioidaan pysyvän korjauksen myötä käytössä vielä pitkään.
Tukea myös kasvukeskusten ulkopuolelle ja erityisryhmien asumiseen
Korkotukilainoja voidaan myöntää myös kasvukeskusten ulkopuolelle vuokra-asuntojen rakentamiseen tai perusparantamiseen. Näille alueille voidaan myöntää tukea, jos asuntoja rakennetaan eritysryhmille, tai jos asuntotarve kasvaa esimerkiksi suuren investoinnin tuomien työpaikkojen vuoksi, tai jos kunta tarvitsee tukea asuntokantansa sopeuttamiseen.
Erityisryhmien asuntoja tuetaan myös investointiavustuksella, joka liittyy korkotukilainaan. Avustusvaltuuden määrä on 90 miljoonaa euroa, ja sillä tuetaan ensisijaisesti kaikkein vaikeimmassa asuntotilanteessa olevia erityisryhmiä, kuten pitkäaikaisasunnottomia, kehitysvammaisia, mielenterveyskuntoutujia ja muistioireisia vanhuksia.
Investointiavustuksella pyritään myös ehkäisemään nuorten asunnottomuutta ja syrjäytymistä.
