Consti saneeraa Helsingin keskuspelastusaseman

Helsingin keskuspelastusasema peruskorjataan – energiaa auringosta.

Consti toteuttaa Kalliossa Agricolankadulla sijaitsevan Helsingin keskuspelastusaseman laajamittaisen peruskorjausurakan. Kaksi vuotta kestävä urakka alkoi syksyllä 2020 ja valmistuu syksyllä 2022.

Helsingin keskuspelastusasema on rakennettu vuonna 1914 ja rakennusta on laajennettu vuosina 1933 ja 1978. Viimeksi kiinteistöä on peruskorjattu vuonna 2004.

Kokonaisurakkana toteutettavan peruskorjauksen urakkasumma on noin 7,1 miljoonaa euroa. Tilaajana toimii Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimiala.

Nyt toteutettavan peruskorjauksen tavoitteena on taata jatkossakin pelastusaseman toimintavarmuus ympäri vuorokauden sekä tarjota käyttäjilleen terveelliset ja toimivat tilat. Rakennuksen vesi- ja viemärijärjestelmät sekä vesikattorakenne ovat tulleet ikänsä päähän ja jatkuvassa toiminnassa olevat tilat ja järjestelmät kaipaavat päivitystä nykypäivään.

Punatiilipintaista pelastusasemaa tullaankin korjaamaan kattavasti niin sisältä kuin ulkoa. Korjausalueen laajuus on 15 919 brm².

Korjaustöitä hälytystehtäviä häiritsemättä

Kiinteistössä sijaitsee turvaluokiteltuja tiloja, minkä lisäksi erityispiirteitä urakalle antaa se, että pelastusasema on osittain käytössä koko korjauksen ajan. Jopa seitsemään eri vaiheeseen jaetulla urakalla mahdollistetaankin tekniikan ylläpito koko remontin ajan ja turvallisuuteen, laadunvarmistukseen sekä käyttäjän toiminnan varmistamiseen on remontissa kiinnitetty erityistä huomiota.

Peruskorjauksessa pelastusaseman vesi- ja viemärijärjestelmiä uusitaan ja sukitetaan sekä sisäilmanlaatua parannetaan muun muassa ilmanvaihtojärjestelmälle toteutettavalla mittauksella, säädöllä ja puhdistuksella. Kaikki kiinteistön märkätilat sekä pelastustoiminnan sukeltajien harjoitusallasosasto korjataan ja uusitaan.

Vesikatolla uusitaan bitumikermisiä vesikatteita ja katon lämmöneristystä parannetaan. Vaurioituneita ja vanhoja ikkunoita sekä tiiliverhoiltua julkisivua uusitaan tarpeellisilta osin.

Maanrakennustöille haastetta asettaa tiiviillä kaupunkialueella sijaitsevan pelastusaseman ahdas tontti, josta maa-aines on saatava välittömästi siirrettyä pois ja varmistettava pelastusajoneuvojen esteetön kulku. Piha-alueella uusitaan valaistuksen lisäksi muun muassa pintarakenteita, salaojia ja sokkelin vesieristyksiä, tonttivesijohto sekä öljyn ja bensiinin erotinkaivot.

Kohteen vastaavana työnjohtajana toimivalle Ilkka Raiskille urakointi Kallion pelastusasemalla on entuudestaan tuttua, koska hän oli mukana toteuttamassa pelastusaseman korjausurakkaa myös vuonna 2004, tuolloin vielä toisen yhtiön palveluksessa. Raiskin mukaan useassa eri vaiheessa toteutettavassa urakassa aiheutuu paljon soviteltavia asioita käyttäjän kanssa, joten aiemmasta kokemuksesta pelastuslaitoksella työskentelystä on suurta hyötyä. Asemalla on totuttu muuttuviin olosuhteisiin.

– Pelastuslaitoksella työskennellään ympäri vuorokauden, joten meluavien töiden ja vesikatkojen järjestely kiinteistössä on erityisen haasteellista. Hälytystehtävien hoito ei saa häiriintyä eikä estyä missään tilanteessa. Kaikki vaikeudet on voitettavissa, kunhan toimii, niin kuin on yhdessä sovittu, Raiski sanoo.

Rakennuksen vesikatolle sijoitetaan jopa noin 460 aurinkopaneelia, jotka kattavat vesikattoalueesta suurimman osan. Vapaaksi jäävät helikopterikentän vaatima alue sekä tornin katto.

Aurinkovoimala tähtää Helsingin kaupungin asettamiin hiilineutraaliustavoitteisiin. Rakennuksissa, joissa energiantuotto kulutetaan paikan päällä, aurinkovoimasta saadaan usein merkittävää taloudellista hyötyä.

Pelastusasemalla useat järjestelmät ovat käytössä kaikkina viikonpäivinä ympäri vuorokauden, joten aurinkovoimalan tuottama energia tarvitaan kokonaisuudessaan sen tarpeisiin. Paneeleiden määrällä voidaan energiaa tuottaa jopa 120 000 kW/h vuodessa pelastuslaitoksen käyttöön.