Sakkoja työsuojelun laiminlyönnistä
Ilmastointiputken palanen putosi hissikuilussa työskennelleen kevytyrittäjän päähän – sakkorangaistuksia työturvallisuusrikoksista.
Ilmastointiputken palanen putosi hissikuilussa työskennelleen kevytyrittäjän päähän – sakkorangaistuksia työturvallisuusrikoksista.
Pirkanmaan käräjäoikeus on 10.12.2020 tuominnut tamperelaisella rakennustyömaalla päätoteuttajana toimineen rakennusalan yrityksen vastaavan työnjohtajan ja hänen sijaisensa 20 päiväsakon sakkorangaistuksiin. Yrityksen työmaan työnjohtajien esimiehen käräjäoikeus tuomitsi 10 päiväsakon sakkorangaistukseen ja rakennuttajan turvallisuuskoordinaattorin 20 päiväsakon sakkorangaistukseen.
Käräjäoikeuden käsiteltävänä oli elokuussa 2018 yhteisellä rakennustyömaalla hissiasennustyötä tehneelle kevytyrittäjälle sattunut työtapaturma. Kevytyrittäjä oli ollut hissikuilun pohjalla suorittamassa hissin asennukseen liittyviä työtehtäviä, kun kolme kerrosta ylempänä työssä olleelta ilmastointiasentajalta putosi epähuomiossa ilmastointiputken pala hissikuiluun osuen kevytyrittäjää päähän.
Hissitöiden alkaessa työmaan vastaava työnjohtaja oli juuri jäänyt lomalle ja hänen sijaisenaan toiminut työnjohtoharjoittelija oli siirtynyt työmaalle työnjohtotehtäviin. Käräjäoikeus totesi työmaan vastaavan työnjohtajan tunnustuksen myötä tämän laiminlyöneen kirjallisen putoamissuojausta koskevan suunnitelman laatimisen.
Suunnitelman puuttumisen vuoksi vastaava työnjohtaja oli laiminlyönyt myös panna täytäntöön, toteuttaa ja seurata mainitun suunnitelman. Lisäksi käräjäoikeus katsoi, ettei vastaava työnjohtaja ollut riittävällä tavalla huolehtinut työpaikalla toimivien työnantajien ja työnsuorittajien toimintojen yhteensovittamisesta hissin asentamistyöhön liittyen.
Eri tasoilla samanaikaisesti tehtävää työtä ei ollut yhteensovitettu niin, että ylhäältä mahdollisesti putoavasta tavarasta aiheutuva vaara olisi torjuttu. Tätä yhteensovittamista olisi tullut suunnitella ennen hissityön alkamista ja siten ennen vastaavan työnjohtajan vuosilomaa.
Käräjäoikeus totesi vastaavan työnjohtajan sijaisena toimineen työnjohtajan olleen vastuussa siitä, ettei hissikuilussa ollut riittävää suojausta putoavilta esineiltä. Lisäksi käräjäoikeus katsoi hänen laiminlyöneen huolehtia riittävällä tavalla työpaikalla toimivien työnantajien ja työnsuorittajien toimintojen yhteensovittamisesta ja työolojen jatkuvasta seurannasta.
Käräjäoikeuden mukaan sattunut tapaturma olisi voitu estää tarkkailemalla työympäristöä ja yhteensovittamalla työt eri tavoin taikka toteuttamalla suojaus. Käräjäoikeus katsoikin työmaan työnjohtajien esimiehen laiminlyöneen valvoa työturvallisuusmääräysten noudattamista alaisessaan työssä.
Käräjäoikeuden mukaan hänellä olisi ollut mahdollisuus havaita kirjallisen esineiden putoamissuunnitelman puuttuminen. Laiminlyönti johti siihen, että kyseisellä työmaalla laiminlyötiin noudattaa työturvallisuusmääräyksiä edellä kuvatulla tavalla.
Lisäksi käräjäoikeus totesi rakennuttajan turvallisuuskoordinaattorin laiminlyöneen varmistaa, että päätoteuttaja on tehnyt rakennustöiden turvallisuutta koskevan suunnitelman, ja että suunnitelmassa on määräykset myös putoavien esineiden estämisestä. Se, että turvallisuuskoordinaattori oli laatinut työmaalle työturvallisuusasiakirjan, ei poistanut hänen velvollisuuttaan varmistua siitä, että päätoteuttaja on laatinut putoamissuojaussuunnitelman.
Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston työsuojelun vastuualue korostaa, että pääurakoitsijan vastuulla on huolehtia kaikkien yhteisellä työmaalla työskentelevien turvallisuudesta. Pääurakoitsijan vastuulla on siten huolehtia töiden yhteensovittamisen lisäksi siitä, että tarvittavat suojaukset suunnitellaan ja toteutetaan.
Lisäksi työsuojeluviranomainen korostaa, että päätoteuttajalta edellytetyssä turvallisuussuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota nimenomaan kyseisellä työmaalla esiintyviin vaaroihin, eikä yleisten työturvallisuusoppaiden voida katsoa täyttävän rakennusturvallisuusasetuksessa tarkoitettujen työturvallisuussuunnitelmien edellytyksiä. Suunnitelmien toteuttamisessa ja töiden yhteen sovittamisessa on otettava huomioon myös työmaan eläminen eri työvaiheiden edetessä.
Pirkanmaan käräjäoikeuden asia nro R 20/149326.