Rakennuksen laskennallinen hiilijalanjälki voi vaihdella huomattavasti käytettyjen laskentaoletusten mukaan

Ympäristöministeriön luonnos vähähiilisyyden arviointimenetelmästä sisältää muuttujia, jotka vaikuttavat suuresti laskentatuloksiin, vaikka itse rakennus pysyisi samanlaisena eri tarkasteluissa. Energiantuotannon päästökertoimet, laskentajakson pituus ja lämmitysmuoto ovat laskennassa merkittävimpiä yksittäisiä tekijöitä ja vaikuttavat käytönaikaisen energiankulutuksen hiilijalanjälkeen.

Rakennusteollisuus RT:n KEKRI-hankkeessa tarkastellaan ympäristöministeriön vähähiilisyyden arviointimenetelmäluonnosta. Arviointimenetelmä oli lausunnolla alkukesästä 2020, ja sitä jatkokehitetään loppuvuoden aikana.

KEKRI-hankkeen ensimmäisessä vaiheessa on testattu arviointimenetelmäluonnosta ja siinä annettujen eri laskentaparametrien vaikutusta tarkastelemalla erityyppisiä todenmukaisia rakennuskohteita. Näistä laskettiin variaatioita erilaisilla runkomateriaaleilla, talotekniikkaratkaisuilla sekä lämmitysratkaisuilla huomioimalla samalla elinkaarilaadun energiatehokkuuteen liittyviä tekijöitä. Tarkastelussa olivat siten myös E-luku- ja hiilijalanjäljen laskennan mahdolliset ristiriitaisuudet.

Merkittävimmät hiilijalanjälkilaskennan tuloksiin vaikuttavat tekijät ovat käytettävät energiantuotannon päästökertoimet, laskentajakson pituus ja lämmitysmuoto. Kaikki nämä vaikuttavat käytönaikaisen energiankulutuksen kautta. Rakennuksen laskennallinen hiilijalanjälki voi heitellä huomattavasti esimerkiksi käytettävien päästökertoimien mukaan. Myös laskentajakson eli rakennuksen käyttöiän arvioidulla pituudella on todella suuri merkitys hiilijalanjälkeen.

Rakennusmateriaaleillakin on vaikutusta, mutta ei siinä määrin kuin yleisesti oletetaan. Erilaisilla runkoratkaisuilla on jopa yllättävän pieni ero keskenään. Millä tahansa tarkastelluilla ratkaisuilla on mahdollista päästä samaan suuruusluokkaan.

Selvityksessä havaittiin tarve ottaa mukaan myös muita elinkaarilaatuun parametreja. Kun hiilijalanjälki otetaan rakentamista ohjaavaksi elementiksi, ei voi unohtaa energialaskentaa, sisäilmaolosuhteita tai sitä, miten valitut ratkaisut vaikuttavat kokonaisuuteen. Vähähiilisyyden tavoittelussa on otettava huomioon niin terveellisyys, turvallisuus kuin taloudellisuuskin. Tämä olisi syytä muistaa myös, kun asetetaan vähähiilisyyden vaatimuksia ja raja-arvoja.

KEKRI-hankkeen myöhemmin syksyllä julkaistavassa selvityksessä tarkastellaan ympäristöministeriön arviointimenetelmään ja lähtötietoihin liittyviä epävarmuustekijöitä sekä näiden vaikutusta lopputuloksiin. Samalla arvioidaan menetelmän vastaavuutta arvioinnin taustalla olevien EN-standardien laskentasääntöihin. Hankkeessa tuotetaan ehdotus siitä, miten eri epävarmuustekijät tulisi ottaa huomioon menetelmän jatkokehityksessä, kun tavoitteena on sisällyttää vähähiilisyyden arviointi rakentamislupaprosessiin.

Ympäristöministeriö aikoo lähivuosina sisällyttää rakennusten vähähiilisyyden arvioinnin säädöksiin osana maankäyttö- ja rakennuslain kokonaisuudistusta. Päästöjä arvioitaisiin ympäristöministeriön kehitteillä olevan rakennusten vähähiilisyyden arviointimenetelmän mukaisesti.

Rakennusteollisuus RT:n KEKRI-hankkeen selvityksien toivotaan vaikuttavan arviointimenetelmän laatuun, käytettävyyteen ja hyväksyttävyyteen. Hankkeessa toimivat konsultteina Ecobio Oy ja Vesitaito Oy.

KEKRI-hankkeen ensimmäisen vaiheen raportti on saatavilla RT:n nettisivuilla tästä linkistä