Ääntä eristävien toimistokalusteiden ja koppien testaamiseen uusi kansainvälinen standardi
Äänieristettyjen neuvottelukoppien ja työpisteiden akustisen toimivuuden mittaamiseen on Turun ammattikorkeakoulussa kehitetty menetelmä, joka on hyväksytty kansainväliseksi standardiksi. Menetelmä perustuu puheäänen vaimennuskyvyn mittaamiseen.
Monitilatoimistoihin hankitaan enenevässä määrin kalustekokonaisuuksia, joissa voi työskennellä tilapäisesti äänieristyksen suojassa. Näitä ovat mm. modulaariset puolisuljetut työpisteet, suljetut neuvotteluhuoneet ja puhelinkopit.
Puheäänen vaimennuskyky on yksi tärkeimmistä näiden tuotteiden teknisistä ominaisuuksista, joilla tuotevalintaa perustellaan.
– Tähän asti valmistajat ovat ilmoittaneet kuitenkin äänenvaimennuksen vaihtelevin luvuin ja erilaisia desibelejä löytyy yllin kyllin, Turun ammattikorkeakoulun Rakennettu ympäristö -tutkimusryhmän vetäjä Valtteri Hongisto kuvailee tilannetta.
Kansainvälinen standardisointijärjestö ISO on hyväksynyt tällä viikolla standardin ISO 23351-1, jonka mukaan edellä mainitut tuotteet tulee jatkossa testata. Menetelmä perustuu Turun ammattikorkeakoulun julkaisemaan tutkimukseen.
Menetelmälle havaittiin ensimmäisen kerran tarve vuonna 2013.
– Meille soitti silloin yksi edelläkävijäasiakas ja kyseli puhelinkopin äänitestauksen perään. Sanoin, ettei noin uusille tuotteille ole standardoitua menetelmää. Asiakas pyysi kehittämään sellaisen ja testaamaan sitten sillä, Hongisto kertoo.
– Saimme menetelmän julkaistua kuitenkin vasta 2016. Sen jälkeen vaadittiin vielä toiset 3 vuotta neuvotteluja ja lisätutkimuksia laajimman mahdollisen kansainvälisen hyväksynnän keräämiseksi.
Menetelmällä määritetään puheäänenvaimennusluku, joka kertoo, montako desibeliä tuote vaimentaa puheääntä. Sama arvo pätee tuotteesta ulospäin tai sisään päin.
Tuotearvot vaihtelevat 0–33 desibelin välillä. Yli 33 desibelin arvo merkitsee, että normaalioloissa normaalipuhe ei kuulu lainkaan. Tähän voidaan päästä parhailla puhelinkopeilla.
Menetelmää ovat jo soveltaneet useat laboratoriot ulkomailla. Eri laboratorioista saatavat tulokset ovat hyvin vertailukelpoisia samalle tuotteelle, mikä lupaa hyvää.
Standardilla haetaankin juuri sitä, että tuoteominaisuudet ilmoitettaisiin harmonisoiduilla mittaluvuilla, jolloin ostajat voivat vertailla eri valmistajien tuoteominaisuuksia luotettavasti.
Tähän asti tilanne on ollut erittäin sekava ja turhauttava, koska eri maat ja konsultit ovat soveltaneet kukin eri menetelmiään. Hajaannus todennäköisesti loppuu, koska kehitetty menetelmä on edullinen ja nopea ja eurooppalaiset laboratoriot ehtivät jo vuodessa mittaamaan kaikki nykyiset tuotteet.
– Sen jälkeen alkaa luultavasti kiivas tuotekehitysvaihe kun valmistajat ja ostajat oikeasti näkevät kilpailutilanteen, Hongisto arvioi.
