Vain joka viides yritys huolehtii hyvin työturvallisuudesta

Erityisesti esimiesten asenne vaikuttaa siihen, miten riskejä hallitaan.

Suomessa tapahtuu vuosittain noin 130 000 työtapaturmaa. Työturvallisuuden merkitys tiedostetaan parhaiten rakennuksilla ja raskaassa teollisuudessa. Eniten parannettavaa on asenteissa.

Suomalaisyritykset huolehtivat työntekijöidensä turvallisuudesta vaihtelevasti. Safetumin tuore työturvallisuuden vuositilasto osoittaa, että vain joka viides yritys huolehtii työturvallisuudesta hyvin.

Työturvallisuuteen ja pelastusturvallisuuteen erikoistuneen Safetumin riskipäällikkö Miko Kortesalo kertoo, että työturvallisuuden tilanne on suomalaisissa yrityksissä hyvin samansuuntainen kuin aiempina vuosina. Erojakin on.

”Meidän tilastoista näkee, että kahden vuoden seurantajakson aikana yrityksen aktiivisuus puuttua havaittuihin riskeihin on hieman heikentynyt. Käytännössä kyse on siitä, että viime vuoden lopussa on ollut enemmän käsittelemättä jääneitä turvallisuushavaintoja kuin aikaisempina vuosina.”

Työturvallisuuden vuositilasto 2018 osoittaa, että kulku- ja poistumisteihin sekä koneisiin ja laitteisiin liittyvät riskit heikentävät työturvallisuutta eniten. Nämä riskit muodostivat yli puolet (52 %) kaikista yritysten tekemistä turvallisuushavainnoista.

Tilasto perustuu noin 350 yrityksen ilmoittamiin turvallisuushavaintoihin.

”On ilahduttavaa, että entistä useampi yritys kerää turvallisuushavaintoja ja käsittelee niitä. Monessa yrityksessä turvallisuushavaintojen ilmoittaminen on saatu aidosti osaksi jokapäiväistä työtä”, kertoo Safetumin johtava turvallisuusasiantuntija Tuomas Jurvelin.

Jurvelinin mukaan työturvallisuuden merkitys tiedostetaan tällä hetkellä parhaiten raskaassa teollisuudessa sekä rakennusteollisuudessa. Konepajoilla ja paperiteollisuudessa tapaturmien riskit näkyvät selkeämmin kuin vaikka asiantuntijatyössä.

Jokainen työtapaturma on turha

Safetumin näkemyksen mukaan jokainen työtapaturma on turha. Kun riskit havaitaan työpaikoilla ajoissa ja niihin tartutaan, tapaturmia ei pääse syntymään.

Jokaisella työntekijällä on velvollisuus kertoa eteenpäin havaitsemistaan turvallisuusriskeistä. Olennaista on, että niihin tartutaan ripeästi.

”Kyse on pitkälti asenteista. Erityisesti johdon asenne vaikuttaa hurjan paljon siihen, miten riskejä hallitaan”, Jurvelin sanoo.

”Jokaisen yrityksen tavoitteena pitäisi olla nolla tapaturmaa. Se saattaa kuulostaa mahdottomalta, mutta sitä se ei ole.”

”Suomessa on jo paljon yrityksiä jotka pystyvät siihen. Ensin yrityksen pitää kuitenkin määrittää realistiset kehitysaskeleet sille, miten se voi saavuttaa tavoitteen.”

Työtapaturmattomaan Suomeen on vielä matkaa. Suomessa korvataan vuosittain noin 130 000 palkansaajille tapahtunutta työtapaturmaa.

Työtapaturmien todellinen määrä on kuitenkin tätä suurempi. Sosiaali- ja terveysministeriö on laskenut, että työtapaturmien takia menetetty työpanos maksaa 2–2,5 miljardia euroa vuodessa.

Työterveyslaitoksen muutamia vuosia vanhan arvion mukaan yksi työtapaturma aiheuttaa työnantajalle keskimäärin 6 000 euron kustannukset.

Jos työntekijä liukastuu työpaikan oven edessä ja murtaa kätensä, hän saattaa olla sairauslomalla kuukauden tai pahimmillaan kaksi. Tällöin kustannukset nousevat moninkertaisiksi.

Käytävällä oleva tavara voi estää pelastautumisen

Safetumin tilastot paljastavat, että palo- ja poistumisturvallisuuteen liittyvien turvallisuushavaintojen määrä on kasvanut. Nyt niitä oli joka neljäs (26 %) kaikista havainnoista, kun vuotta aikaisemmin joka viides (21 %) havainto liittyi palo- ja pelastusturvallisuuteen.

”Siihen liittyy paljon asioita, joihin on helppo vaikuttaa. Palovaroittimet ja alkusammutuslaitteet pitää tarkistaa ja huoltaa säännöllisesti”, Jurvelin sanoo.

”Lisäksi kannattaa muistaa, että käytävillä ja poistumisteillä ei saa säilyttää tavaroita. Tavara voi kiihdyttää palon leviämistä, vaikeuttaa palon sammuttamista tai pahimmassa tapauksessa estää pelastautumisen.”

Työturvallisuuteen kuuluu myös siivous. Työturvallisuuslain mukaan jokaisen työntekijän pitää huolehtia työpaikan järjestyksestä ja siisteydestä.

”Turhan moni ajattelee, että työpaikan siisteys kuuluu siivoojalle. Siksi sähkömies jättää usein työmaalla roskat siivoamatta ja toimistotyöntekijä lattialle kaatuneen kahvin pyyhkimättä”, Kortesalo kertoo.