Puukiukaan valinnalla on vaikutusta hengitysilman laatuun
Puukiukaiden päästöt huonontavat hengitysilmaa omakotialueilla – KIUAS-hanke selvittää saunan kiukaiden päästöjä.
Puukiukaiden päästöt huonontavat hengitysilmaa omakotialueilla – KIUAS-hanke selvittää saunan kiukaiden päästöjä.
Meneillään olevassa KIUAS- eli Kiukaiden päästöt ja niiden vähentäminen -hankkeessa mitataan yleisimpien puukiukaiden päästöjä. Näin pystytään tarjoamaan asukkaille tietoa vähäpäästöisen kiukaan valitsemiseksi ja oman asuinalueen ilmanlaadun parantamiseksi.
Kuopioon on rakennettu tutkimussauna, jossa selvitetään yleisimmin käytössä olevien puukiukaiden päästöjä. Mittaukset ovat osa KIUAS-hanketta, jossa ovat mukana Itä-Suomen yliopisto, Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY ja Suomen ympäristökeskus sekä ympäristöministeriö, sosiaali- ja terveysministeriö sekä Helsingin, Kuopion ja Turun kaupungit.
Hankkeessa kehitetään mittauskonsepti, jolla voidaan verrata ja mitata kiukaiden päästöjä todellisissa olosuhteissa. Samalla asukkaille tuotetaan tietoa vähäpäästöisen kiukaan valitsemiseksi.
”Tällä hetkellä kiukaille ei ole ympäristömerkkiä eikä asukkailla ole käytettävissä tietoa vähäpäästöisen puukiukaan valitsemiseksi. Puukiukaiden käyttöikä on lyhyt eli noin kymmenen vuotta, joten vähäpäästöisillä kiukailla voidaan ilmanlaatua parantaa nopeastikin. Samalla edistetään tällaisten kiukaiden kysyntää ja kehittymistä”, kertoo yliopistotutkija Jarkko Tissari Itä-Suomen yliopistosta.
”Ensimmäisten mittausten perusteella näyttää siltä, että olosuhteet vaikuttavat merkittävästi muun muassa kiukaan hyötysuhteeseen ja päästöihin. Kiukaan tuottama lämpöenergia voi esimerkiksi kulkeutua ilmanvaihdon tai savukaasujen mukana ulos, jolloin se ei lämmitä saunaa ja pienentää näin kiukaan todellista hyötysuhdetta”, Tissari sanoo.
Puunpoltosta syntyy paljon päästöjä jopa kaupungeissa
Ilmansaasteet ja etenkin pienhiukkaset vaikuttavat Suomessakin ihmisten terveyteen. Erityisesti talviaikaan puunpoltosta aiheutuvat hiukkaspitoisuudet voivat nousta korkeiksi omakotitaloalueilla.
Altistuminen pienhiukkasille omalla asuinalueella lisää esimerkiksi astma- ja sydänoireita ja pitkällä aikavälillä myös kuolleisuutta. Kolmasosa Suomen pienhiukkaspäästöistä on peräisin tulisijojen käytöstä eli lisälämmityksestä ja kiukaista.
”Pääkaupunkiseudun omakotialueilla jopa 40 prosenttia ilmassa olevista pienhiukkasista voi olla talvisin peräisin puunpoltosta. Pienhiukkasia pääsee ilmaan sekä takkojen että puukiukaiden käytöstä. Puukiukaita on pääkaupunkiseudulla yllättävän paljon, kyselymme mukaan noin 28 prosentissa pientaloja”, ilmansuojeluyksikön päällikkö Maria Myllynen HSY:stä kertoo.
Puunpolton hiukkaspäästöjä voidaan vähentää oikeaoppisilla puunpolttotavoilla ja edistämällä vähäpäästöisten puukiukaiden kehittämistä ja käyttöönottoa. Vähentämiskeinoja on linjattu Helsingin ilmansuojelusuunnitelmassa vuosille 2017–2024. KIUAS-hanke on osa tämän suunnitelman toteutusta.
Lisätietoa: Tulisijojen käyttö ja päästöt pääkaupunkiseudulla vuonna 2014 -raportti, HSY