Ennen suomalainen halusi saunan, nyt parvekkeen

Parvekkeita alettiin rakentaa Suomessa 1930-luvulla ja ne yleistyivät 1950-luvulla alkaneen lähiörakentamisen myötä.

Erityisesti 1980-luvulta parvekkeiden koko on kasvanut. Aiemmin tuulettamiseen tarkoitetun parvekkeen käyttötarkoitus on muuttunut viime vuosikymmeninä.

”Nykyään parvekkeella halutaan viettää aikaa, syödä ja viljellä”, kertoo taidehistorian professori Kirsi Saarikangas Helsingin yliopistosta. Parveke onkin kosketus luontoon keskellä kaupunkia.

”Saunat yleistyivät rivitaloissa 1960–1970-luvuilla ja yleistyivät uusissa kerrostaloissa 1990-luvulla. Saunoja rakennettiin melkein kaikkiin asuntoihin ja oli miltei mahdotonta saada saunatonta asuntoa.

Saunoja rakennettiin myös vanhoihin asuntoihin, jossa ilmanvaihto ja rakennusmateriaalit eivät soveltuneet kuumiin ja kosteisiin tiloihin.

Kaupunkirakentaminen käynnistyi vasta 1950-luvulla

Asumisen muutosta viimeiseltä sadalta vuodelta leimaa vahvasti kaupungistuminen. Vielä toisen maailmansodan jälkeen maaseudulla asui 70 prosenttia väestöstä, mutta vuonna 1980 kaupunkilaisia oli 70 prosenttia väestöstä. Kaupunkirakentaminen käynnistyikin kunnolla vasta 1950-luvulla, kun rakentamista vauhditti 1949 säädetty aravalaki.

”Aravalla säädettiin mm. asuntojen kokoa ja varustusta, kuten standardisoituja keittiökalusteita, jotka tulivat kiinteiksi vakiovarusteiksi asuntoihin”, Saarikangas kuvailee.

Yksittäiset keksinnöt muuttivat asumista pysyvästi

Vesiklosettien ja kylpyammeiden tulo asuntoihin oli tärkeä muutos.  Vesiklosetit löytyivät ensimmäisinä muun muassa Lapinlahden sairaalasta sekä Suomen pankista. Kerrostaloissa ne yleistyivät 1900-luvun alusta lähtien. Muita tärkeitä tekijöitä muutokselle Saarikankaan mukaan ovat valaistus, kaasu- ja sähköverkko ja niiden myötä kaasu- ja sähköliedet. Hissit puolestaan mahdollistivat korkean rakentamisen.

Asumista nykypäivänä kuvaa myös väljyys. Tilastokeskuksen mukaan asumisväljyys on tasaisesti kasvanut. Pinta-ala henkilöä kohtaan on noussut 1990-luvun alusta tähän päivään 31,4 neliömetristä 40,1 neliömetriin (2015 http://www.stat.fi/til/asu.html).