Leipälajina järkevämpi suunnittelu
Omista poteroista huutelu ei vie alaa eteenpäin. Jos Norjassa tehdään lentokenttiä suurella menestyksellä BIM:ä hyödyntäen ja tietoa jakaen, miksei sama onnistuisi meillä?
Progman Oy:n tuore toimitusjohtaja Jukka Nyman sanoo, että yrityksen kiistaton menestystekijä on ollut Progmanin LVIS-asiantuntijoiden osaaminen. Pelkällä koodaamisella ei voi synnyttää maailman parasta talotekniikkasuunnittelun CAD-ohjelmaa.
Progman on kasvanut pienestä perheyrityksestä yli sata ihmistä työllistäväksi ja yli 10 miljoonan euron liikevaihdolla pelaavaksi ohjelmistokonserniksi. Kaupallisia lisenssejä se on myynyt jo 20 000.
Yrityksen liikevaihdosta enää alle 20 prosenttia tulee Suomesta. Suunta on ollut jo pitkään kansainvälisille markkinoille. Progman on vuodesta 2014 kuulunut kiinalaiseen Glodon konserniin. Progmanin palkkalistoille kuuluu 16 eri kansalaisuutta ja yrityksen hallituksen puheenjohtaja on kiinalainen.
Kiinan lisäksi Progmanille merkittäviä maita ovat olleet Pohjoismaat, lähinnä Ruotsi ja Norja, joista jälkimmäisessä on BIM:n hyödyntämisessä päästy monta vuotta Suomen edelle. Siellä on esimerkiksi kokeiltu robottia, joka poraa kannakoinneille reikiä BIM-mallin mukaan. Robotti hoitaa hommansa millin tarkkuudella, tehokkaasti ilman tupakkataukoja ja viikonloppulisiä.
Tänä keväänä Progman aikoo laajentua Iso-Britanniaan.
”Britanniassa puhaltavat erittäin suotuisat tuulet meidän bisneksen kannalta. Siellä kaikissa julkisissa kohteissa on käytettävä BIM-lähestymistapaa. Monet suunnittelutoimistot päivittävät ohjelmistojaan ja Progman on ollut jo pitkään kehityksen kärjessä. Meillä on hyvät mahdollisuudet onnistua siellä merkittävällä tavalla”, Nyman uskoo.
Tippuuko Suomi kelkasta?
Nyman näkisi mielellään 2D-kuvien printtailun ja siirtelyn pöydältä toiselle jo jäävän historiaan.
”Suomessa ollaan edelleen monessa suhteessa muutama askel johtavien maiden takana. Jos halutaan edetä mallinnuksen käytössä, pitää asiakkaan vaatia sitä. Muuten ei tapahdu mitään – ei yksikään suunnittelutoimisto investoi uusiin softiin, jos asiakkaat eivät uutta menetelmää vaadi.”
Nyman sanoo, ettei mallinnuksen kompastuskivi ole softapuolessa.
”BIM vaatii ihan erityyppistä lähestymistapaa koko prosessiin. Jos suunnittelija jakaa 3D-mallin, jossa data sisällä, hän saattaa pelätä menettävänsä omaa henkistä pääomaansa. Mutta BIM vaatii omista poteroista murtautumista: tietoa pitää jakaa avoimesti muille.”
Nyman ymmärtää suunnittelutoimistojen tilanteen. Uudet työvälineet maksavat ja niiden haltuunotto vie työtunteja. Tarjouskilpailun voittaa yleensä se, jolla on halvin tarjous. Ja jos asiakas ei vaadi mallinnusta, miksi vaivautua.
Suurin ongelma löytyykin Nymanin mukaan asennepuolelta. Yhteistyöstä. Pieni lisäys työtunteihin suunnittelun alkupäässä vähentää tuntuvasti kustannuksia työmaalla ja käytön aikana.
”BIM vie asioita aivan uuteen suuntaan. Tilaaja hakee sillä paitsi tarkempaa ja virheettömämpää rakennustekniikkaa myös parempaa käytön aikaista ylläpitoa. Kunnollinen malli ja hyvät tiedot rakennuksesta takaavat, että sen arvo säilyy paljon paremmin”, Nyman summaa.
Hän sanoo, että rakennuttajien pitää ymmärtää, ettei BIM- lähestymistapa ainakaan alkuvaiheessa tuota välttämättä tehokkuuden kautta säästöjä.
”Muutaman projektin jälkeen on päästy oppimiskäyrällä eteenpäin. Kun homma saadaan kulkemaan, tehot tulevat esiin.”
Arvoketju ei tue laatua
Nyman siirtyi operatiivisen johtajan pestistä toimitusjohtajaksi alan konkarin ja Progmanin perustajan Mauri Susilahden seuraajaksi. Vuoden 2009 jälkeen yritys on ollut vahvassa kasvussa ja nyt Nymanin vastuulla on huolehtia, että sama kehitys jatkuu.
Alan ulkopuolelta tulleena hän näkee rakennusalalla paljon kehittämisen varaa.
”Tämä on konservatiivinen ala monessa suhteessa. Jo Recairille tullessani – joka muuten oli ensimmäinen kosketukseni talotekniikka-alaan – minua hämmensi ja hämmentää edelleen rakentamisen arvoketju.”
Arvoketjussa rahat tulevat rakennuttajalta. Suunnittelija haluaa tehdä mahdollisimman hyvät suunnitelmat, kustannustehokkaasti tietenkin. Urakoitsija haluaa osaoptimoida toimeksiannon siten, että kotiinpäin tulee mahdollisimman kiva siivu. Joka kilpailutuskierroksella halvin tarjous voittaa.
”Arvoketju ei mahdollista laadun hakemista. Ja koska rakennus on kokonaisuus, on hyvä kysyä, onko se optimaalinen kaikilta osin. Tässä kohtaa rakennuttajalla on suuri vastuu, mutta ikävä kyllä yleensä katsellaan vain sitä, mitä viivan alle jää. Mutta jos tähän ongelmavyyhtiin olisi helppo ratkaisu, se olisi ratkaistu jo.”
KUKA?
Jukka Nyman
Progman Oy:n toimitusjohtaja
TkL (koneenrakennus) ja KTM (organisaatioiden johtaminen ja laskentatoimi)
Asuu vaimonsa ja poikansa kanssa Helsingissä.
Harrastaa liikuntaa. Lähellä sydäntä ovat itsepuolustuslajit, etenkin Taekwondo, jossa hänellä on viiden danin musta vyö. Toimii päävalmentajana Hosin Sul Taekwon-Do -seurassa.
teksti ja kuvat Minna Kärkkäinen
