Ympäristökuormitus määrittää rakennusten arvon tulevaisuudessa

Rakennusalalla on viimeistään nyt otettava ympäristövaikutusten minimointi hankkeiden suunnittelun tavoitteeksi.

Rakennuksen hiilijalanjälki ja ympäristökuormitus vaikuttavat lähivuosina merkittävästi asuntojen ja kiinteistöjen arvoon.

”Kiinteistösektori tuottaa 40 prosenttia koko Suomen hiilidioksidipäästöistä, joten sitä ei voi ohittaa, kun puhutaan ilmastovaikuttamisesta ja energiankulutuksen vähentämisestä”, kertoo Optiplan Oy:n toimitusjohtaja Pekka Kiuru.

Digihuumassa useat vannovat teknologian nimeen. Kiurun mukaan tekniikasta voi tulla kuitenkin jopa ympäristörasite, jos ympäristö- ja energia-asioita ei huomioida hankkeen tavoiteasetannassa ja suunnittelussa.

”Näin käy, jos suunnitteluvirheitä paikataan teknologialla. Toisinaan näkee rakennuksia, joihin on pakattu liikaa tekniikkaa vain siksi, ettei ympäristöä ole huomioitu suunnitteluvaiheessa. Rakennus on voitu esimerkiksi sijoitella tontille epäedullisesti.”

Pekka Kiuru

Asumisen ja työelämän murros muuttaa rakentamista

Optiplan on vienyt suunnittelua eteenpäin 30 vuotta. Rakennusala on tuona aikana muuttunut valtavasti. Eräs keskeisimmistä muutoksista on rakennusten käyttötapojen muuttuminen. Juhlat ovat siirtyneet kodin ulkopuolelle ja työn tekeminen pois toimistoista.

”Suunnittelemme jatkuvasti uusia muunneltavia konsepteja, joiden avulla varmistetaan, että tilat palvelevat käyttäjiä, eivätkä ne jää tyhjäkäytölle tulevaisuudessakaan.” 

Tyhjillään olevat tilathan ovat nekin ympäristörasite aiheuttaen turhia lämmitys- ja huoltokuluja.

Äly valtaa alaa

Ympäristötietoisessa suunnittelussa älykkäät ratkaisut ovat keskeisessä roolissa. Esimerkiksi digitaaliset tietomallit ovat vallanneet alaa ja ne ovat jo työmaillakin tuttuja. 

”Jo nyt kiinteistöistä kertyy malleihin valtava määrä dataa. Pian koittaa aika, jolloin datan keruu siirtyy malleista kiinteistöihin itseensä, eli kiinteistöt anturoidaan jo rakennusvaiheessa.” 

Tämä sekä kehittää suunnittelua entisestään että ohjaa ihmisten käyttäytymistä ympäristöystävällisempään suuntaan. 

”Antureiden avulla tiedetään, onko esimerkiksi betoni riittävän kuivaa pinnoitusta ajatellen tai poikkeavatko tilojen sisäilmaolosuhteet suunnitellusta. Pidemmälle vietynä jokainen rakennuksen käyttäjä tietää jatkossa oman hiilijalanjälkensä”, Kiuru sanoo.

”Tämä voi kuulostaa isoveli valvoo-ajattelulta, mutta tutkimukset osoittavat, että ihmiset muuttavat käyttäytymistään, kun he tulevat sen vaikutuksista tietoisiksi.”
 

Jätä kommentti

*

*