Yli puolet suomalaisista kärsii huonosta sisäilmasta

Yli puolet suomalaista kärsii huonosta sisäilmasta kodeissaan. Huonoin tilanne on kerrostaloasunnoista, joissa peräti 62 prosentissa kärsitään sisäilmaan liittyvistä ongelmista. Eniten pulmia on vanhemmissa, ainoastaan koneellisella poistoilmanvaihdolla tai pelkästään painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetuissa asunnoissa.

Yleisimpiä sisäilman haittoja ovat keittiön puutteellinen ilmanvaihto ja sisäilman tunkkaisuus. Erityisen yleisiä ongelmat ovat kerrostaloissa, joissa peräti kolme viidestä asukkaasta kertoo asunnossaan olevan sisäilman laatuun ja ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia.

”Määrä on yllättävän suuri. Sisäilma-asioihin pitää ilman muuta kiinnittää taloyhtiöissä enemmän huomiota”,  Isännöintiliiton kehityspäällikkö Heikki Kauranen sanoo.

Ilmanvaihto-ongelmat tuntuvat erityisesti keittiöissä: ruuanlaiton hajuista kärsii lähes joka kuudes suomalainen. Asuntotyypistä riippumatta yleisiä ongelmia ovat myös ilman tunkkaisuus, viemärin haju, vetoisuus ja makuuhuoneiden ja pesutilojen puutteellinen ilmanvaihto. Näistä kertoi kärsivänsä joka kymmenes suomalainen.

Ilman laatu on selvästi yleisin pulma kerrostaloissa, joissa asuvista peräti 62 prosenttia kertoo asunnossaan olevan erilaisia sisäilmaan ja ilmanvaihtoon liittyviä ongelmia. Yleisimpiä ongelmia ovat hajut rappukäytävässä, joista kärsi joka neljäs, ja keittiön puutteellinen ilmanvaihto, joka on ongelma joka viidennessä asunnossa. Ilmanvaihdon puutteista kertovia muita ongelmia, kuten ikkunoiden välitilan tai sisäpinnan huurtumista, esiintyy molempia lähes kymmenessä prosentissa asunnoista.

Eniten ongelmia on vanhemmissa, koneellisella poistoilmanvaihdolla tai painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetuissa asunnoissa. Näissä selvästi yli puolet asukkaista kärsi erilaisista sisäilmaongelmista. Haitallisimpina sisäilmaongelmat koetaan 1990-luvun asunnoissa. Sen sijaan uudemmissa, koneellisella ilman tulolla ja poistolla varustetuissa taloissa asuvista suomalaisista suurin osa on tyytyväisiä sisäilman laatuun.

Tiivin teknologiajohtaja Timo Nissisen mukaan huomattava vanhojen rakennusten sisäilman laatuun vaikuttava tekijä on liian vähäinen raikkaan korvausilman saanti. Tämä on todettu esimerkiksi Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen selvityksessä asuntojen ilmanvaihto-ongelmista.

”Korvausilmaa tulee usein hallitsemattomasti ikkunoiden ja seinien raoista”, Nissinen kertoo.

Raikkaan ilman puutteesta kertovasta tunkkaisuudesta kärsi painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetuissa rakennuksissa 15 prosenttia, koneellisella poistoilmanvaihdolla varustetuissa taloissa 12 prosenttia, mutta koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon taloissa vain kolme prosenttia asukkaista.

Kaurasen mukaan asukkaita pitää opastaa ilmanvaihtolaitteiden oikeaan käyttöön. Taloyhtiön on puolestaan huolehdittava ilmanvaihtojärjestelmän huolto-ohjelman laatimisesta ja säännöllisestä tarkastuksesta. Pelkällä koneellisella poistolla varustetussa talossa voi olla hyvin vaikea saada sisäilman laatu huipputasolle.

Tutkimukseen vastanneet kertovat sisäilmaongelmien vaikutuksesta arkeen:

• Eihän naapureista tulevat ”ruuan katkut” haitallisia ole. En ole tullut ajatelleeksi näitä haittoina, vaan normaalitilana.
• Etenkin viemäreiden haju on kuvottava.
• Haittaa aiheutuu siitä, että liesituuletin on päällä vain tiettyinä aikoina.
• Liesituuletin ei vedä kun huipparit katolla päällä vain tietyn ajan päivässä.
• Makkarissa tuntuu, että happea saatava lisää ja on hieman avattava ikkunaa.
• Meillä on tuloilmaventtiilit, mutta ne on tukittu.
• Pyykinpesukoneen pyöriessä vessassa haisee viemärit.
• Keittiöstä leviää rasvaa pitkin asuntoa, pyykit ei kuivu kunnolla. Jatkuva tunkkainen haju tuulettamisesta huolimatta.
• Ruoanlaiton hajut kestävät asunnossa pitkään.
• Sisäilman tunkkaisuus on todella ikävää.
• Tunkkaisuus häviää ja pysyy poissa tuuletusikkunaa auki pitämällä, ei kovin energiaystävällinen ratkaisu.

Sisäilmatutkimuksen taustaa

Ikkunavalmistaja Tiivin ja Isännöintiliiton Kotitalo-lehden tutkimuksessa tutkimuksessa kysyttiin sisäilmaongelmien yleisyydestä ja vaikutuksista 1502 täysi-ikäiseltä suomalaiselta. Tutkimuksen toteutti Tietoykkönen tammi–helmikuun 2015 vaihteessa. Tutkimuksen otos on kiintiöity edustamaan suomalaisia kotitalouksia.