Useimmista suomalaistaloista löytyy korjattavaa

Lähes 15 000 Ifin kotivakuutusasiakkaan omakotitaloon tehty Kunnon koti -talotarkastus paljastaa, että suomalaistalot ovat melko hyvässä kunnossa, mutta suurimmasta osasta löytyy silti jotain korjattavaa.

Eniten vakavia puutteita on ulkopuolelta tulevan kosteuden hallinnassa: niitä oli jopa 65 prosentissa taloja. Joka kolmannesta talosta löytyi puolestaan korjaustarpeita kylpyhuoneesta. Vakavampien puutteiden lisäksi pienemmille huoltotöille on tarvetta joka toisessa omakotitalossa.

Ifin teettämistä Kunnon koti -talotarkastuksista selviää, että suomalaiset omakotitalot ovat yleisesti ottaen melko hyvässä kunnossa. Useimmista omakotitaloista löytyy tarkastusten mukaan kuitenkin pientä tai isompaa korjattavaa. Kunnon koti -talotarkastuksia on tehty kuluneen kolmen vuoden aikana lähes 15 000 suomalaistaloon.

If listasi talotarkastusten perusteella suomalaistalojen suurimmat ja vakavimmat rakennustekniset puutteet. Näitä ovat ongelmat ulkopuolelta tulevan kosteuden hallinnassa, kylpyhuoneet, varaajat ja vesikatot.

”Nämä olisi kaikki hyvä korjata taloissa viipymättä, jotta niistä ei synny vakavampia ongelmia. Kannattaa myös huomata, että suurin osa kotivakuutuksista ei kaikkia näistä johtuvia vahinkoja korvaa”, sanoo Ifin omaisuusvakuutusten tuotepäällikkö Laura Utunen.

”Lisäksi havaitsimme tarkastuksissa, että puolessa taloista on myös jotain pienempää korjattavaa. Omakotitalo vaatiikin enemmän tai vähemmän jatkuvaa pientä laittoa.”

Ulkopuolisen kosteuden hallinnassa puutteita 65 prosentissa taloja

Ifin talotarkastuksissa selvisi, että jopa 65 prosentissa omakotitaloja ulkopuolisen kosteuden hallinta ei ole kunnossa.

”Tarkastuksessa havaittiin, että 40 prosentista suomalaistaloista uupuivat patolevyt. Tämä on merkittävä puute, koska vesi ja kosteus pääsee tällöin helposti talon rakenteisiin ja voi aiheuttaa vahinkoa rakenteille ja pahimmillaan hometta sisätiloihin”, Utunen sanoo.

Tarkastuksissa havaittiin myös väärin tehtyjä sokkelin vierustäyttöjä, huolimattomasti asennettuja syöksytorvia ja lehdistä tukkoisia rännejä. Näissä kaikissa tapauksissa vedet pääsevät kastelemaan sokkelia ja perustusta sekä ulkoseinärakenteita.

”Omakotitaloasujan on tärkeää muistaa, että rakennuksen ympärille kerääntyvä vesi tulee aina johtaa pois perustuksista eli varmistaa salaojien toimivuus, ohjata pintavedet poispäin talosta ja huolehtia muutenkin, että perustus pysyy kuivana.”

Kylpyhuoneessa korjattavaa joka kolmannessa talossa

Joka kolmannessa suomalaistalossa on haasteita kylpyhuoneessa.

”Tyypillisesti ongelmia löytyy vanhoista kylpyhuoneista, jotka ovat käyttöikänsä loppupuolella eli lähentelevät 30 vuotta. Kylpyhuoneen suurin haaste on erityisesti lattiakaivot: ne on joko väärin asennettu tai ne ovat epätiiviitä”, Utunen kertoo.

Lattiakaivojen ongelmat voivat johtaa isoihin vesivahinkoihin, joista voi seurata koko kylpyhuoneen remontointi ja pahimmillaan vahinkoa myös muihin huoneisiin ja talon rakenteisiin.

Vesivaraaja riskinä joka kymmenessä talossa

Joka kymmenennessä talossa vanha tai vuotava varaaja aiheuttaa vesivahingon vaaraa.

”Yli 30-vuotias varaaja on jo käyttöikänsä päässä. Ongelmia voi aiheuttaa myös vuotava varaaja, joka on asennettu lattiakaivottomaan tilaan. Tällöin helppo tapa lisätä turvallisuutta vesivahinkojen varalle on asentaa tilaan vuotohälytin”, Utunen sanoo.

Vesikatossa puutteita kuudessa prosentissa taloja

Katon on hyvä olla kunnossa, sillä se suojaa taloa ulkopuolista kosteutta kuten sulamis- ja sadevesiä vastaan. Kunnon koti -tarkastuksessa kuitenkin selvisi, että kuudessa prosentissa taloja vesikatossa on ongelmia.

”Tarkastuksessa havaittiin sekä vesikaton kulumista että rikkinäisiä tai muuten puutteellisia aluskatteita”, Utunen sanoo.

Pienempiä korjaustarpeita puolessa taloista

Vakavimpien puutteiden lisäksi pienempiä korjaus- tai huoltotarpeita löytyi lähes joka toisesta talosta.

”Tyypillisimpiä tällaisia pienempiä huoltotöitä ovat likaiset ja tukossa olevat lattiakaivot, huonosti kiinni olevat kylpyhuoneen kaakelit sekä kylpyhuoneen heikkokuntoiset silikonisaumat. Nämä kaikki voivat johtaa mahdollisiin vesivahinkoihin”, Utunen sanoo.

”Lisäksi tarkastuksessa havaittiin monessa talossa ongelmia ilmanvaihdossa ja puutteita paloturvallisuudessa. Tällaiset puutteet olisi hyvä korjata kohtuullisen ajan kuluessa.”

Kunnon koti -tarkastuksissa selvisi myös, että vain kolmasosaan suomalaistaloista oli tehty radonmittaus.

”Radon on näkymätön ja hajuton jalokaasu, joka lisää merkittävästi keuhkosyöpäriskiä. Siksi on tärkeää selvittää oman talonsa radonpitoisuus.”

Kunnon koti -talotarkastuksessa rakennusalan ammattilainen käy läpi omakotitalon kunnon, rakenteet, rakennuksen tekniikkaa sekä antaa arjen turvallisuusvinkkejä. Tarkastus ei sisällä kosteusmittauksia tai muita rakenteita rikkovia menetelmiä eikä se näin ollen toimi asuntokaupankuntokartoituksena.

Jätä kommentti

*

*