Teknologiateollisuudella mahdollisuuksia kasvuun Hämeessä

Teknologiateollisuuden merkitys Hämeen alueen elinkeinoelämässä on edelleen merkittävä
huolimatta markkinatilanteen epävarmuudesta. Alueella toimivien noin 1800
teknologiateollisuuden yrityksen yhteenlaskettu liikevaihto oli viime vuonna 3,3 miljardia
euroa.

Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella alan yritysten liikevaihdon arvioidaan
kasvavan lähikuukausina Hämeen osalta suuremmaksi kuin mitä se oli vuotta aiemmin
samaan aikaan. Alkuvuonna, eli tammi-kesäkuussa, yritysten liikevaihto vielä laski viisi
prosenttia verrattuna vuoden takaiseen.

Asia käy ilmi tuoreesta suhdannekatsauksesta, joka julkaistiin torstaina Lahdessa
järjestetyssä Teknologiateollisuus ry:n, Lahden Seudun Kehitys LADEC Oy:n ja Peikko
Groupin järjestämässä tilaisuudessa.

Hämeen kauppakamarin käynnissä olevan yritysbarometrikyselyn alustavien tulosten
perusteella yritysten liikevaihdon kehitys on samansuuntainen kuin nyt julkaistussa
Teknologiateollisuuden suhdannekatsauksessa.

”On positiivista, että alueemme yritykset arvioivat liikevaihtonsa olevan suurempi tänä
vuonna verrattuna viime vuoteen”, toteaa Hämeen kauppakamarin toimitusjohtaja Kirsi
Aaltio. ”Yleinen tunnelma on vielä hieman pessimistinen, joten tarvitaan positiivisia
signaaleja toiminnan elpymiseksi.”

Peikko Groupin Topi Paananen kannustaa keskittymään asiakastyöhön
Osalla teknologiateollisuuden yrityksistä tulevien kuukausien näkymät ovat hyvinkin
positiiviset. Liittopalkkien ja betonirakenteiden kiinnitystekniikkaan erikoistuneen Peikko
Groupin toimitusjohtaja Topi Paananen toteaa yhtiön saaneen vastikään useita merkittäviä
tilauksia myös kotimaisilta rakennusliikkeiltä. Peikko on yksi alansa johtavista valmistajista
maailmalla.

”Rakennusmarkkinat toimivat Suomessa tällä hetkellä kohtuullisen hyvin, joten odotamme
myynnin kasvun jatkuvan. Uusia päänavauksia edustaa merkittäväksi liiketoiminnaksi
kasvanut tuulipuistojen rakentaminen. Olemme kuluvana vuonna toimittaneet
perustusratkaisut 78 rakenteilla olevaan tuulivoimalaan”, Paananen kertoo.
Peikko on työllistänyt tämän vuoden aikana 30 uutta työntekijää Lahden alueelle, jossa
henkilöstön määrä on tällä hetkellä 280. Lisäksi yhtiö on avaamassa Nastolassa uuden
tuotantolaitoksen, joka keskittyy pelkästään tuulivoimaloiden perustusratkaisujen
valmistamiseen.

Topi Paananen kannustaa Hämeen alueen yrityksiä keskittymään nyt tiivisti asiakastyöhön
sekä tuotteiden ja palveluiden pitkäjänteiseen kehittämiseen, sillä nopeaa ja lyhyttä tietä
menestykseen ei ole. Esimerkiksi tuulivoimaloiden uuden ankkurointiteknologian
kehittäminen vei yhtiöltä aikaa viisi vuotta.

Teknologiateollisuus suurin työllistäjä Hämeessä

Teknologiateollisuuden viisi eri toimialaa työllistivät Hämeen alueella suoraan 16 100
henkilöä ja välillisesti noin 40.000, mikä vastaa neljännestä kaikista Hämeen alueen
työpaikoista. Alan työllisyysvaikutus onkin kaikista toimialoista suurin, erityisesti kone- ja
metallituoteteollisuuden yrityksillä on iso vaikutus alueen työllisyyteen.

Yritysten ulkomaan viennin osuus on 44 prosenttia koko Hämeen alueen yritysten viennistä.
Tutkimus- ja kehittämisinvestointien osuus on vastaavasti 54 prosenttia.
Koko Suomen osalta teknologiateollisuuden uudet tilaukset ja tilauskanta kasvoivat heinäsyyskuun
aikana

”Kasvun takana olivat yksittäiset, arvoltaan suuret tilaukset. Yritysten välillä tilanteet
kuitenkin poikkesivat huomattavasti toisistaan. Sekä uudet tilaukset että tilauskanta
supistuivat huhti-kesäkuusta useammassa yrityksessä kuin kasvoivat”, Teknologiateollisuus
ry:n ekonomisti Petteri Rautaporras kertoo.

Teknologiateollisuus ry pyrkii uuden yrittäjyysohjelman kautta edistämään erityisesti pksektorin
kasvua ja kansainvälistymistä. Yhdessä Metalliliiton kanssa alkuvuodesta
toteutettavissa tilaisuuksissa nostetaan esille myös toimintaympäristön kehittämiseen
liittyviä teemoja.

”Yritysverojärjestelmän uudistaminen tarjoaisi pk-yrityksille paremmat mahdollisuudet saada
tärkeät t&k-investoinnit uudelleen kasvu-uralle. Tällä hetkellä suurimmat ongelmat koskevat
sukupolvenvaihdosten verotuksen ohella yritysvoittojen kaksinkertaista verotusta. Myös
työmarkkinoiden neuvottelu- ja sopimusjärjestelmiin tulisi saada oleellisesti enemmän
yrityskohtaista joustomahdollisuutta”, aluepäällikkö DI Jaakko Väyrynen Hämeen ja
Kaakkois-Suomen alueyksiköstä toteaa.

Kauppakamariryhmän mielestä Suomen verojärjestelmän on tuettava yritysten kasvua
ja kansainvälistymistä.

”Kasvun kannalta erityisen haitallisia veroja ovat työn ja yrittämisen verot. Lisäksi yritysten hallinnollisen taakan keventäminen sekä kaavoitus-, lupa- ja valitusprosessien nopeuttaminen ovat ensiarvoisen tärkeitä yritysten
toimintaedellytysten parantamisen kannalta”, Aaltio sanoo.