Tekniikka&Talous: Talotehtaat siirtyvät hitaasti energiatehokkuuteen

Rakennusala on rummuttanut energiatehokkuuden parantamistavoitteita, mutta talopakettien valmistajista vain pieni vähemmistö on reagoinut tähän tuoteuudistuksin. Talopakettien myynti on selkeästi hankintahintakauppaa, joten käyttökustannukset ovat harvoin ratkaiseva ostokriteeri. Toisin kuin esimerkiksi Ruotsissa, Suomessa talopaketit eivät yleensä sisällä ilmanvaihto- ja muuta talotekniikkaa. Energiatehokkuuden kannalta tähdelliset laitehankinnat jäävät ostajan päätettäväksi.
VTT on määritellyt passiivitalon periaatteiksi riittävän lämmöneristävyyden ja ilmatiiviyden sekä vuosihyötysuhteeltaan tehokkaan lämmöntalteenottolaitteiston.
�?�Vuosihyötysuhteen määrittämiseen ei tosin pelkkä laskelma riitä, vaan tarvitaan mittauksia. Jos laitteisto on sertifioitu, myös mittaukset on tällöin tehty. Tällainen sertifikaatti on julkinen asiakirja, joten sen saa pyydettäessä�?�, toteaa erikoistutkija Juhani Laine VTT:ltä.

Jotta talo olisi energiankulutukseltaan passiivitalo, lämmöntalteenottolaitteiston vuosihyötysuhteen on oltava vähintään 75 prosenttia. Muissa ilmasto-olosuhteissa mitattu ja sen mukaisesti ilmoitettu hyötysuhde ei välttämättä päde Suomen olosuhteissa.

Muut passiivitalon keskeiset kriteerit ovat olosuhteista riippumattomia. Riittävä ilmatiiviys on kiinni sekä rakennusvaipan materiaaleista että ilmanvaihtoaukkojen teon huolellisuudesta.

Passiivitalon kriteeri täyttyy, mikäli sisäilma kokonaisuudessaan vaihtuu epätiiviiden kohtien kautta enintään 0,6 kertaa tunnissa. Tämä mitataan kokeella, jossa sisä- ja ulkoilman välillä vallitsee 50 pascalin paine-ero.

Tärkein passiivitalon edellytys on kuitenkin lämmöneristävyys. Pelkillä materiaalivalinnoilla eristävyysvaatimusta ei kuitenkaan voi taata, sillä vaatimuksen täyttymiseksi seurataan lämmitysenergian kokonaiskulutusta.

�?�Lämpöhäviöt on saatava mahdollisimman pieniksi. Passiivitalo saa kuluttaa lämmitysenergiaa enintään 20-30 kWh neliömetriä kohden vuodessa riippuen talon maantieteellisestä sijainnista. Tähän pääsemiseksi olemme päätyneet runsaat 400 mm villapaksuuteen�?�, sanoo tuotepäällikkö Pekka Rönkkö Parocilta. Paroc toimittaa lämmöneristeet seinäjokelaisen Teema-Talojen passiivitalopakettiin.

Yläpohjan puhallusvillaeristeen paksuus on vastaavasti 600-700 mm. Alapohjassa käytetään kustannussyistä XPS- tai EPS-lämmöneristettä.

Vantaan Tikkurilassa on äskettäin valmistunut passiivitalokriteerein suunniteltu paritalokohde, jonka energiataloutta VTT seuraa seuraavat kuusi vuotta.

�?�Passiivitalovaihtoehto on meillä jo tuotannossa, tuotantomääriä emme tosin ole vielä päättäneet�?�, kertoo Teema-Talot Oy:n projektipäällikkö Jarmo Akkala.
Passiivitalopaketin hinta on Akkalan mukaan 10-15 prosenttia tavallista kalliimpi. Mitä monimutkaisempi talo on muodoltaan, sitä suuremmaksi hintaero kasvaa. Kun kokonaishintaan lasketaan mukaan työt työmaalla, suhteellinen hintaero kutistuu puoleen.
�?�Itse rakentaminen maksaa suunnilleen saman, oli kyseessä passiivitalo tai perinteinen�?�, Akkala arvioi.
Lähde:
Tekniikka&Talous