Visio: ”Talotekniikalla tehdään maailman vastuullisimmat rakennukset Suomeen”

Talotekniikan suunnittelun ja asentamisen yhteistyön parantamisesta keskustelivat kehitysinsinööri Sari Paukku Firalta, vuoden LVI-asentaja 2022 Mika Malassu Saipulta, hankekehityspäällikkö Jaakko Linnolahti YIT:ltä ja Granlundin LVI-projektipäällikkö Erkka Harju-Säntti.

Kenen vastuulla on saada muutos aikaan?

– Mielestäni kyseessä on ennen kaikkea johtamisesta, kiteytti Linnolahti.

Paukku painotti, että kyseessä ei ole pelkästään suunnittelijoiden ja asentajien ongelma vaan omassa työssään hän on tunnistanut haasteen, että talotekniikan asennustyötä ei suunnittelijoiden tasolla osata.

– Olen viettänyt työmaalla useita päiviä ja kysellyt tyhmiä. Mielestäni keskeistä on tiedon lisääminen ja uteliaisuus ottaa selvää. Lisäksi halu oppia asioita, joita ei itse osaa, on tärkeää. On helpompi parantaa omaa tekemistään kuin huudella työmaalle.

– Tämä on juuri sitä, mitä me asentajat haluamme. Iso haaste on se, että suunnittelijalla ei ole ymmärrystä siitä, kuinka paljon yksittäisiin työvaiheisiin menee, komppaa Malassu.

Yhteistyötä ja ratkaisukeskeisyyttä

Harju-Säntti on samaa meiltä yhteystyön merkityksestä.

– Lisäksi viestintä on keskeinen haaste, mutta se on usein resurssikysymys.

– Pienissä hankkeissa ei ole kärkihenkilöitä kahta kappaletta, jotka voisivat viestiä aktiivisesti. Kysymys on myös siitä, onko viestintä työnjohtajan vai kärkihenkilön vastuulla. Se voi olla hyvinkin epäselvää, lisäsi Linnolahti.

Keskustelu voi katketa myös väliportaaseen. Työnjohtamisen pitäisi parantua. Myös Malassun mielestä ongelma on hyvin pitkälti resursseissa.

– Kuten olemme tänään kuulleet ja kaikki entuudestaan tiedämmekin, että harmillisen usein tehdään niin halvalla kuin mahdollista. Kyse on usein siitä, että aikaa ja rahaa on hyvin rajallisesti.

Kun on kiire, ja työmaalla on ongelma, niin asia ratkaistaan siinä hetkessä. Kahden viikon päästä suunnittelija ilmoittaa, että asennustyö pitää tehdä toisella tapaa.

Arkkitehdit mukaan

Mitä jos heittäisimme kaikki reklamaatiot arkkitehdeille, Paukku kysyi.

– Me keskustelemme ehkä liikaakin keskenämme emmekä osallista arkkitehtejä ollenkaan, hän huomautti.

Vastakkainasettelua pitäisi kuitenkin välttää ja keskittyä ratkaisukeskeisyyteen. Myös yleisön ajatuksia kysyttiin keskutelun aikana applikaation avulla.

– Suunnittelija työmaalle -konsepti pitäisi ottaa käyttöön eli suunnittelija viettäisi työmaalla 1–2 päivää viikossa, kommentoi joku yleisöstä. Kokeneet asentajat voisivat pitää käytännön koulutuksia suunnittelijoille.

– Tätä itse asiassa mietittiinkin, kun teimme Talotekniikka-lehden kanssa juttua tästä samasta aiheesta keväällä, Malassu sanoi.

Paukku lisäsi, että USA:ssa on tällainen käytäntö otettu käyttöön.

– Siten voisi poistaa paljon ongelmia työmaalla. Esimerkiksi suunnittelija ei välttämättä tule miettineeksi yhtään, mahtuuko asentaja työskentelemään tilassa, missä asennustyö pitää tehdä, Malassu totesi.

Päivittäisjohtamisen palaverikäytäntö olisi Linnalahden mielestä toimiva.

– Suunnitelmat käytäisiin proaktiivisesti etukäteen läpi. Pienemmällä työmaalla kokous voitaisiin pitää vaikkapa kerran kuussa, sanoi Linnolahti.

Harju-Säntti painotti lopuksi, että toimintatapojen vakiointi suunnittelussa valuisi varmasti työmaalle. Paukku toivoi lisää rakkautta rakennustyömaille ja Malassu peräänkuulutti ratkaisukeskeisyyttä.

Talotekniikan kasvava rooli

Talotekniikka 2030 -tutkimushankkeen tilannepäivityksen pitivät Tampereen yliopiston talotekniikan professori Piia Sormunen ja Hilti Suomen toimitusjohtaja Jyrki Martikainen. Vision ”Talotekniikalla tehdään maailman vastuullisimmat rakennukset Suomeen” tavoitteena on herätellä koko rakentamisen toimiala pohtimaan, mitä vision saavuttaminen vaatii.

Sormunen korosti, että talotekniikalla on merkittävä rooli vihreässä siirtymässä ja digitalisaatiossa. Sormunen on yksi hankkeen neljästä professorista.

– On otettava vastuuta myös rakennuksen koko elinkaaresta. Talotekniikka on toiseksi suurin päästölähde kantavan rungon jälkeen. Lisäksi sillä on merkittävä rooli asiakkaan vastuullisuustavoitteiden saavuttamisessa.

Martikainen esitti keskeiset osa-alueet, jotka vievät kohti tavoitteita.

– Talotekniikka ja sen kasvava rooli rakennusalalla ovat keskeisiä tekijöitä, joiden avulla voidaan saavuttaa asetettu visio. Toimialan on otettava johtava rooli vihreän siirtymän edistämisessä, edistettävä erilaisia energiatehokkuusratkaisuja ja toimittava edelläkävijänä koko rakentamisen toimialalla, Martikainen sanoi. Hän toimii myös toimitusjohtajaryhmän puheenjohtajana.

Martikainen painotti, että rakennusalan liiketoimintamalleja ja urakointimalleja on muutettava, jotta ne tukevat järkevää liiketoiminnan kehittämistä.

– Tarvitaan kykyä kehittää liiketoimintaa, ja tämä vaatii resursseja, Martikainen sanoi.

Halvalla ei saa hyvää

Jotta ala kehittyisi, on puututtava nykyiseen toimintamalliin, jossa tilaaja pyrkii saamaan mahdollisimman halvan suunnitelman ja pääurakoitsijan toteuttamaan sen mahdollisimman halvalla.

– Malli, missä projekti pilkotaan tuhansiin osiin ja kilpailutetaan osat erikseen mahdollisimman halvalla, ei tuota uudistumista alalle, Martikainen sanoi.

Martikainen korosti, että ilman toimintatapojen muutosta ei synny mahdollisuuksia investoida alan kehittämiseen. Lisäksi talotekniikan on saatava samanarvoinen asema pääurakoitsijan kanssa.

– Keskeinen haaste on lisäksi se, että talotekniikan suunnittelijat tulevat hankkeeseen myöhäisessä vaiheessa. Rakennustekniset tekijät määrittelevät silloin suunnittelun lähtökohdat.

Talotekniikka 2030 -hankkeen kuluvan vuoden tutkimusten loppuraportit julkaistaan syksyllä. Puheenvuoron aikana yleisöä pyydettiin äänestämään, mitkä neljä aihetta tulisi valita ensi vuoden painopisteiksi. Eniten ääniä saivat Talotekniikkaohjattu rakentaminen ja uudet toimintamallit, Rakennuksen älykkyystasoa edistävät toimenpiteet, Datan hyödyntäminen rakentamisen tuotantoketjussa sekä Digitalisaation edistämiseen liittyvät rakennusmääräykset ja niiden vaikutukset talotekniikka-alaan.

Lopulliset päätökset tutkimushankkeiden valinnasta tekee hankkeen toimitusjohtajaryhmä.