Talotekniikan teollisuusprofessori Piia Sormunen: ”On tärkeää nostaa talotekniikan roolia hankkeiden läpiviennissä”

Parikymmentä vuotta talotekniikka-alan huipulla toimineen Piia Sormusen tavoitteisiin ei enää kuulu uralla eteneminen. Alan kehittäminen on hänelle silti sydämen asia. Nyt se tapahtuu tutkimushankkeissa ja nuorempia kollegoita sparraamalla.

Juttu on julkaistu alun perin lokakuussa 2022 Talotekniikka-lehdessä 7/2022.

Eräänä joulukuun päivänä vuonna 2019 Piia Sormusen puhelin soi. Langan päässä oli Granlundin toimitusjohtaja Pekka Metsi. Metsi kertoi, että talotekniikka-alan järjestöt ja yritykset olivat keränneet rahoituksen, jolla Tampereen yliopistoon perustettaisiin talotekniikan teollisuusprofessuuri. Hakisitko professoriksi, Metsi kysyi Sormuselta.

− Olin melkoisen hämmästynyt ja sanoin, että mietin asiaa. En ollut yhtään ajatellut, että lähtisin takaisin tieteelliselle uralle, Sormunen kertoo.

Tutkimusta hän oli edellisen kerran tehnyt 2000-luvun alussa. Vuonna 1994 Lappeenrannan teknillisestä korkeakoulusta diplomi-insinööriksi valmistuneen Sormusen ensimmäinen työpaikka oli vantaalainen P. Koskelan Vesi ja Lämpö, joka valmisti aurinkolämpökeräimiä. Parin vuoden päästä Sormunen pääsi tutkijaksi TKK:lle LVI-tekniikan laboratorioon. Hän alkoi tehdä työn ohella väitöskirjaa ja väitteli vuonna 2003 tohtoriksi faasimuutosmateriaalien lämmönsiirrosta. 

Tutkimusvuosien loppumetreillä veri veti toisenlaisiin hommiin. Vuonna 2002 Sormunen pääsi energialaskijaksi Insinööritoimisto Olof Granlundille, jossa hän eteni ajan myötä erilaisiin asiantuntija-, päällikkö- ja johtotehtäviin. Hänet valittiin myös yrityksen historian ensimmäisenä naisena johtoryhmään.

Parinkymmenen yritysmaailmassa vietetyn vuoden jälkeen Pekka Metsin ehdotusta piti hieman sulatella. Kuukausi vierähti, kunnes Sormunen tuli siihen tulokseen, että olisi ”pöhköhullu”, jos ei hakisi paikkaa.

− Se, että työ ei ollut täysipäiväinen, ratkaisi. Haluan nimittäin olla mukana myös yrityselämässä ja nähdä, miten talotekniikka-ala kehittyy.

Professori ja kehitysjohtaja

Nyt Sormunen on puolivälissä viisivuotista teollisuusprofessuuriaan. Hän työskentelee 60 prosenttia työajastaan professorina Tampereen yliopiston rakennustekniikan osastolla ja 40 prosenttia Granlundilla kehitysjohtajana.

Kaksoisrooli asettaa työntekoon eettiset rajat. Akateemisen maailman edustajana Sormunen pyrkii olemaan toiminnassaan puolueeton ja läpinäkyvä. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että molemmissa työpaikoissa Sormusen työtehtävät liittyvät talotekniikka-alan kehittämiseen.

− En toimi asiakasrajapinnassa. En voi yhtenä päivänä kilpailla granlundilaisena hankkeista muiden yritysten kanssa ja toisena päivänä toimia professuurissa, jota rahoittavat kaikki nuo yritykset. Tärkein tehtäväni on edistää talotekniikka-alaa, olinpa kummassa tahansa.

Granlundilla Sormusen työtä ovat tällä hetkellä henkilöstön integrointiin liittyvät tehtävät organisaatiomuutoksissa ja strategiatyöhön osallistuminen. Lisäksi hän on mukana kehittämässä digitaalisen hankejohtamisen palvelua. Työrepertuaariin kuuluvat myös erilaiset esiintymiset talotekniikka-alan tilaisuuksissa.

Yliopistossa Sormunen on mukana useissa talotekniikkaan liittyvissä hankkeissa. Yksi on virusten leviämisen ehkäisyyn keskittyvä E3, jossa tutkitaan erilaisten teknologisten ratkaisujen vaikutusta ilman puhdistamiseen. Toinen meneillään oleva hanke on HybE (Hybrid Energy Solutions), jonka keskiössä ovat hybridienergiaratkaisut ja lämpöpumput energiatehokkuuden parantamisessa.

Monipuolista talotekniikan tutkimusta

Tuorein, syksyllä 2022 käyntiin polkaistu hanke on Talotekniikka 2030, joka syntyi johdannaisena Building 2030 -hankkeesta. Building 2030 pyrkii varautumaan rakennusalaan kohdistuviin tulevaisuuden muutoksiin, kuten digitalisaatioon ja ilmastonmuutokseen. Hanketta vetää Aalto-yliopisto ja mukana on useita rakennusalan – myös talotekniikka-alan – yrityksiä.

− Building 2030 ei kuitenkaan ole antanut tarpeeksi syvällisiä tutkimustuloksia taloteknisiin kysymyksiin. Siksi heräsi ajatus, että talotekniikalla pitäisi olla oma hanke, Sormunen sanoo.

Talotekniikka 2030 -hanketta vievät eteenpäin viisi Suomen talotekniikkaprofessoria: Sormunen Tampereen yliopistosta sekä Risto Kosonen, Olli Seppänen, Heikki Ihasalo ja Jaakko Ketomäki Aalto-yliopistosta. Hankkeessa mukana on myös Talotekniikkaliitto sekä joukko yrityksiä, jotka rahoittavat hankkeen. Yritysten vuosimaksu on joko 25 000 tai 10 000 euroa.

− 25 000 eurolla pääsee ohjausryhmään päättämään seuraavan vuoden tutkimushankkeista, ja 10 000 eurolla yritys saa heti kaikki tutkimustulokset, voi osallistua tulosseminaareihin ja ehdottaa tutkimusaiheita.

Periaatteena on se, että syksyisin päätetään tutkimusaiheet, vuoden ajan tehdään tiiviisti tutkimusta ja keväällä aletaan valmistella seuraavan vuoden aiheita. Tutkimus- ja pilottihankkeita tehdään vuoden aikana sen mukaan, paljonko rahoitusta on.

Hankkeen ensimmäisiä tutkimusaihioita ovat muun muassa taloteknisen tahtituotannon yhteistyö, talotekniikan detaljisuunnittelu, rakennuksen muuntaminen älykkääksi, rakennusten energiajoustavuus ja kulutusjousto, tarpeenmukainen ilmanvaihto ja sen toimivuuden varmistus sekä hybridijärjestelmien toiminta-analysointi.

Talotekniikan rooli laajemmaksi

Talotekniikka 2030 -hankkeen tavoitteena on parantaa alan tuottavuutta ja vastuullisuutta ja laajentaa talotekniikan toimijoiden roolia sekä rakentamisessa että kiinteistöjohtamisessa.

− Käytännön rakennushankkeissa on tärkeää parantaa yhteistyötä suunnittelijan, talotekniikkaurakoitsijan ja pääurakoitsijan välillä ja nostaa talotekniikan roolia hankkeiden läpiviennissä, sanoo Sormunen.

− Se on tärkeää myös siksi, että ilmastokriisin ja uusien energiaratkaisujen myötä talotekniikan rooli kasvaa. Myös EU-taksonomian kautta tulee paineita pienentää hiilijalanjälkeä ja energiatehokkuutta parantava korjausrakentaminen tulee lisääntymään. Talotekniikka on tässä kaikessa aivan ytimessä.

Yleisesti Suomessa rakennusten energiatehokkuus on Sormusen mukaan hyvä. Energian hinnan nousun ja energiakriisin myötä keskusteluun nousee myös yhä enemmän tavallisten ihmisten energiankäyttö ja se, kuinka he selviävät energian hinnan noususta.

− Jos kotitaloudet alkavat investoida esimerkiksi ilmalämpöpumppuihin ja taloyhtiöt miettivät, miten ne parantaisivat energian tuotantoa, maalämpö ja aurinkosähkö varmasti yleistyvät. Tästä seuraa se hyvä asia, että vihreä siirtymä tapahtuu ihan väkisin.

Kuitenkin erilaiset hybridijärjestelmät, joissa rakennuksiin yhdistetään aurinkosähköä, maalämpöä, lämmöntalteenottoa ja energian varastointia, tuovat Sormusen mukaan talotekniikka-alalle melkoisia haasteita. Ne vaativat aivan uudenlaista osaamista ja alan koulutuksen kehittämistä.

− Järjestelmät alkavat olla todella monimutkaisia. Tällä hetkellä koulutuksessa ei anneta tarpeeksi eväitä hybridiratkaisujen systeemisuunnitteluun, joka vaatii enemmän kuin perus-LVI-suunnittelijan ammattitaitoa, Sormunen sanoo.

− Muutamia kursseja lukuun ottamatta lämpöpumppu- ja kylmätekniikkaa ei opeteta missään. Lämpöpumppu- ja kylmätekniikka-alalla alkaa myös olla paljon eläköityvää porukkaa ja huutava pula osaajista.

Kehitysintoa riittää

Sormuselle oman uran edistäminen ei enää ole ykkösasia. Into kehittää talotekniikka-alaa sen sijaan on. Nyt se tapahtuu tutkimushankkeissa, alan koulutusta suunnittelemalla sekä nuorempia kollegoita sparraamalla.

− Talotekniikan roolin nostaminen on minulle sydämen asia. Toivon lisää opiskelijoita tälle huippualalle. Talotekniikka ei ole enää pelkkää vettä ja viemärin vetämistä, vaan todella laaja ja poikkitieteellinen ala.

Yliopistolla Sormunen vetää monikulttuurista, nuorista tutkijoista koostuvaa tutkijaryhmää. Se on Sormusen mielestä palkitsevaa ja energisoivaa.

Iloinen hän on myös siitä, että vastasi joulukuussa 2019 puhelimeen ja päätyi hakemaan teollisuusprofessorin tehtävää.

− Olen ylpeä yrityksiltä saamastani luottamuksesta, kun ne valitsivat minut tähän tehtävään. Tämä on antanut minulle paljon ja olen saanut myös itse oppia koko ajan.

_________________________________

Piia Sormunen

• Perheeseen kuuluvat puoliso, 13- ja 16-vuotiaat tyttäret sekä koko perheelle iloa tuova pyhäbirmakissa OnTti (= Onnen timantti).
• Asuu omakotitalossa Vantaan Nikinmäessä.
• Nauttii kesämökkeilystä ja golfista sekä toimii vapaa-ajallaan Erä-Viikingeissä tyttöjen salibandyjoukkueen joukkueenjohtajana ja huoltajana.