Suomen suurin puukoulu toteutettiin kestävästi elinkaarimallilla

Uuden puukoulun lämmityksessä ja viilennyksessä käytetään energiatehokasta geotermistä lämpöä.

Mansikkalan uusi puukoulu Imatralla rakennetaan keskelle koulukampusta Vuoksen rannalla.

Hankkeen toteuttaa elinkaarimallilla YIT, ja puurungon tuoteosatoimittajana on Oiva Wood Solutions. Sweco vastasi Suomen suurimman puukoulun rakenteiden esisuunnittelusta, elementtisuunnittelusta ja päärakennesuunnittelusta.

Mansikkalan puukoulu on Imatran kaupungin kaikkien aikojen suurin investointi. Samalla se on tärkeä askel kouluverkon uudistuksessa, kun huonokuntoisista pikkukouluista siirrytään kolmeen koulukampukseen.

”Haluamme noudattaa ilmasto- ja ympäristövastuullisuutta uudisrakentamisen kaikilla tasoilla”, kertoo Imatran kaupungin rakennuttamisyhtiö Mitran toimitusjohtaja Lassi Nurmi.

Imatralla toteutetaan myös suuri aurinkovoimalahanke, ja infrarakentamisessa hyödynnetään luonnonkiviaineksen rinnalla teollisuudesta ylijäävää kuonaa.

”Uuden puukoulun lämmityksessä ja viilennyksessä käytetään energiatehokasta geotermistä lämpöä.”

Elinkaarimalli takaa myös suunnitelmallisen ylläpidon

Mansikkalan koulu toteutetaan elinkaarimallilla, jossa YIT vastaa suunnittelun ja rakentamisen lisäksi ylläpidosta seuraavien 20 vuoden ajan. Mansikkala on YIT:lle poikkeuksellinen hanke.

”Koulu on suurin yksittäinen elinkaarimallilla toteuttamamme puurakennus”, kertoo YIT:n elinkaariprojektien suunnittelujohtaja Matti Varstala.

Elinkaariajattelu ohjasi kaikkea suunnittelua. Lisäksi ylläpitoon kuluvat rahat on korvamerkitty etukäteen.

”Kunnallisten toimijoiden budjetit ovat tiukat, jolloin korjausvelkaa syntyy helposti. Elinkaarimallissa ylläpidosta ei lipsuta, koska rakennus on luovutettava sopimuskauden päätteeksi ennalta määritellyssä kunnossa.”

Elinkaarimallin suurin haaste on useiden näkökulmien huomiointi. Varstalan mukaan moderni koulurakennus ei ole missään mielessä yksinkertainen kokonaisuus, vaan pelkästään tekniset järjestelmät vaativat paljon tilaa ja yhteensovitusta.

”Pyrimme optimoimaan kokonaisuuden parhaan taitomme mukaan ja tekemään rakennuksen, joka on helposti ylläpidettävä ja toimintavarma pitkälle tulevaisuuteen”, hän kertoo.

”Swecon suunnittelijoilla on ollut suurin vastuu eri tarpeiden yhteen sovittamisessa ja oikeiden kompromissien löytämisessä. Se on ollut haastavaa, mutta kokonaisuus on saatu toimimaan.”

Puuelementtirakentaminen nopeuttaa aikatauluja

Noin 16 500 kerrosneliön koulu sisältää kaksi opetukseen keskittyvää kerrosta ja ullakon konehuoneet. Syksyllä 2020 uusi koulu ottaa vastaan noin 1350 lasta ja nuorta aina päiväkoti-ikäisistä lukiolaisiin.

”Tällä hetkellä keskitymme muutossuunnitteluun ja varmistamme, että lopputuloksena on loppukäyttäjien tarpeisiin sopiva laadukas rakennus”, kertoo Swecon puuteknologiapäällikkö Hannes Tähtinen.

Koulu toteutetaan muuntojoustavalla moduulijaolla, mikä luo sisätiloihin selkeitä linjoja ja avonaisia tiloja.

”Monikäyttöisyys on nykyaikaisessa koulussa tärkeää. Ryhmäkoot vaihtelevat, ja koulu toimii myös kaupunkilaisten monitoimitalona ja yhdistysten kokoontumispaikkana.”

Mansikkalassa on käytetty esivalmistettuja puu- ja betonielementtejä. Betonia on hyödynnetty lähinnä jäykistävänä rakenteena, ja välipohjat, pilaripalkit ja julkisivu on tehty puusta.

Elementtirakentamisen etuina on korkea esivalmistusaste ja suurtenkin elementtien mittatarkkuus.

”Työmaa-aika lyhenee selvästi, kun elementit rakennetaan hallituissa tehdasolosuhteissa mahdollisimman pitkälle. Samalla kantavat rakenteet on helpompi yhdistää talotekniikan kanssa”, Tähtinen sanoo.

Imatran kaupunki on vakuuttunut puuelementtirakentamisen hyödyistä.

”Aikataulullisesti sillä on ollut suuri merkitys. Suunnittelua on pystytty limittämään toteutuksen kanssa, ja esimerkiksi yhden rakennuksen moduulin elementtiasennuksia on viimeistely samalla, kun toisen toteutussuunnittelu on ollut kesken”, Nurmi toteaa.

Puurakentamisesta arkea tietomallien tapaan?

Monimuotoisen kokonaisuuden toteutus tiukassa aikataulussa on vaatinut, että tiedonkulku on jouhevaa. Tietomalli on ollut ehdoton apuväline, jolla töitä on voitu jakaa osiin.

”Kun kaikki toimivat saman tietomallin äärellä, tarvittavat tiedot ovat eri suunnittelijoiden käytössä nopeasti ja tuotanto saa materiaalitietoa ennakkoon, vaikka elementtisuunnittelu on kesken”, Tähtinen sanoo.

Puuelementtivalmistuksessa hyödynnettiin myös Swecon SmartDrawings-palvelua.

”Oiva Wood Solutionin tehtaan tuotannossa pystyttiin tarkastelemaan valmistettavan elementin tietomallia tabletilla ja täydentämään valmistuspiirustuksen tietoja.”

YIT:n Varstala ei halua muistella aikaa, jolloin tietomallit eivät olleet kaikkien yhteisessä käytössä.

”Kouluhanke on tuonut jälleen kerran konkreettisesti esiin, miten hyvä keino tietomallintaminen on, kun eri suunnittelualoja sovitetaan yhteen ja ristiriitaisuuksia karsitaan ennakkoon.”

Varstala myös toivoo, että puurakentaminen arkipäiväistyy samaan tapaan.

”Tällä hetkellä julkinen puurakentaminen tässä mittakaavassa vaatii, että tilaajalla on vahva halu käyttää puuta. Puurakentamisessa on kuitenkin hurjasti kehityspotentiaalia, ja nyt tarvitaan vain lisää Mansikkalan kaltaisia onnistuneita kokemuksia ja positiivinen lumipalloefekti.”

Jätä kommentti

*

*