Suhdannekäänne on selvä, mutta rakentaminen on sinnitellyt yllättävän hyvin

Rakentamisen määrän kehitys painuu tänä vuonna miinukselle, vaikka aktiviteetti oli vielä alkuvuonna korkealla tasolla. Alamäki syvenee ensi vuonna ja vetää myös rakentamisen hyvän työllisyyskehityksen laskuun. Rakentaminen keskittyy väestön myötä entistä enemmän pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin.

Asuntorakentaminen hidastuu selvästi, mutta hallitusti. Asuntokauppa on käynyt alkuvuonna vilkkaana. Rakennusteollisuus RT:n lokakuun asuntotuotantokyselyssä rakennusyritysten perusvire on edelleen positiivinen eikä myynnissä olevien asuntojen määrä ole karannut kasvuun.

Matalalle jumittunut korkotaso pitää yllä sekä asuntosijoittamisen että omistusasumisen houkuttelevuutta. Ulkomaisten kiinteistösijoittajien kiinnostus on kasvussa, mikä osaltaan auttaa lisäämään vuokra-asuntojen tarjontaa.

Kuluvana vuonna aloitetaan kaikkiaan 38 000 asunnon rakentaminen. Ensi vuonna aloitukset putoavat hieman alle 2000-luvun keskimääräisen tason 32 000:een asuntoon. Suurin pudotus tulee kerrostalorakentamisesta, jossa aloitukset vähenevät sekä tänä että ensi vuonna noin viidenneksen viime vuoden ennätysluvuista.

Kuluneella nousukaudella runsas asuntotuotanto on hillinnyt asuntojen hintojen nousua Suomessa. Kun muissa Pohjoismaissa hinnat ovat kohonneet vuodesta 2015 reilusti yli 20 prosenttia, Suomessa nousu on ollut vain neljä prosenttia.

Hintojen nousu on Suomessa kohdistunut lähinnä vain pääkaupunkiseudulle ja muihin kasvukeskuksiin, mutta samansuuntaista eriytymistä tapahtuu naapurimaissakin. Suomen hintakehitys on ollut maltillista myös eurooppalaisessa mittakaavassa.  

”Talouskasvu hidastuu, mutta tarve uusille asunnoille ei vähene kaupungistumisen nopeutuessa. Tänä ja ensi vuonna asuntoja valmistuu vielä riittävästi, mutta hiipuva lupakehitys antaa aihetta huoleen vuosien 2021 ja 2022 asuntotuotannon tasosta”, Rakennusteollisuus RT ry:n toimitusjohtaja Aleksi Randell sanoo.

”Riittämättömästä asuntorakentamisesta ja sen myötä asumisen hintojen karkaamisesta ei saa tulla pullonkaulaa Suomen talouskasvulle tai työllisyystavoitteille.”

Ensi vuodesta kuluvaa vaikeampi

Muussa talonrakentamisessa kehitys on kaksijakoista. Etenkin liike- ja varastorakentaminen hiljenevät selvästi mittavien hankkeiden valmistuessa.

Teollisuusrakentaminen sen sijaan kasvaa voimakkaasti lisääntyvästä kansainvälisen talouden epävarmuudesta huolimatta. Julkinen palvelurakentaminen kipuaa ennätystasolle, kun sekä sairaala- että kouluhankkeita kohoaa poikkeuksellisen paljon.

Julkisen rakentamisen odotetaan kuitenkin hidastuvan muutaman vuoden päästä. Talonrakentamisessa vakainta kasvu on korjausrakentamisessa, jonka merkitys korostuu uudisrakentamisen aktiviteetin hidastuessa. 

Talonrakentamisen pohjatöiden väheneminen supistaa myös infrarakentamista. Maa- ja vesirakentaminen pääsee kuitenkin ensi vuonna kiinni kasvuun sen ansiosta, että valtion budjettiin tehtiin 300 miljoonan euron pysyvä tasokorotus perusväylänpitoon.

Rakentamisen työllisyys ylitti 200 000 henkilön rajan vuoden toiselle neljänneksellä ja pysyttelee tänä vuonna sen tuntumassa. Alan työttömyys on alle yleisen tason, eikä ulkomaisen työvoiman osuudessa ole tapahtunut merkittävää kasvua. 

Ammattitaitoisen työvoiman saanti on pysynyt hidastuvasta kasvusta huolimatta suurimpana tuotannon esteenä.

”Suomen talous kääntyi rakentamisen vetämänä nousuun vuonna 2015, mutta ensi vuodesta alkaen rakentaminen ei enää lisää Suomen talouskasvua eikä työllisyyttä. Kuluvana vuonna rakentaminen taittuu pieneen laskuun”, Rakennusteollisuus RT ry:n pääekonomisti Jouni Vihmo toteaa.

”Ensi vuonna alamäki kiihtyy kolmisen prosenttia miinukselle ja vetää samalla hyvän työllisyyskehityksen alaspäin.”

Jätä kommentti

*

*