Sisäilman seurantajoukot

Parempi työympäristö tuottaa enemmän. Sellaisen aikaansaaminen on kuitenkin monen mutkan takana. Kun kiinteistöpäällikkö saa käteensä perinteisen raportin sisäilman tilasta, hän ei välttämättä voi sen perusteella tehdä mitään järkeviä johtopäätöksiä.

”Perinteiset raportit ovat vaikeita tulkita ja niiden tiedoissa on paljon puutteita. Prosessit vievät liikaa aikaa”, listaa Rick Aller, 720 Degrees Oy:n operatiivinen johtaja.

Vielä pari vuotta sitten kiinteistöalalla on huomattava osaamisvaje bigdatan ja IoT:n hallinnassa. Eikä tilanteessa vieläkään ole hurraamista, mutta valoa on näkyvissä tunnelin päässä. Tästä 720 Degrees Oy on hyvä esimerkki.

Yritys tarjoaa analytiikka- ja viestintäratkaisua reaaliaikaiseen sisäympäristön laadun valvontaan. Sen kehittämän järjestelmän avulla yritykset pystyvät valvomaan sisäilman laatua, lämpöviihtyvyyttä ja melutasoja.

Varsinainen yritystoiminta lähti liikkeelle, kun ydinkolmikko, toimitusjohtaja Tomas Novotnyn, tuotekehitysjohtaja Simon Burg ja Aller, löysi toisensa vuonna 2013 ja Novotnyn liikeidea alkoi muokkautua konkreettiseksi palveluksi.

”Kaikki lähti liikkeelle sisäilmasta. Uskoimme, että tähän vaikuttamalla voimme tehdä paljon hyvää”, Aller kertoo.

 

Tiedon jalostamista

Koska kyseessä ei ole hyväntekeväisyystempaus, ansaintalogiikka piti hioa huolella. Hyvä sisäilmasto poikii työnteon tehostumista. Tehokkaammat työntekijät tuottavat enemmän rahaa työnantajalleen. Tällä logiikalla hyvistä työskentelyolosuhteista huolehtiva järjestelmä ei ole työnantajalle kuluerä vaan sijoitus.

Kun mukaan tuotekehitykseen saatiin kemian tohtori, matemaatikko ja liiketoiminnan kehittäjä, saattoi sisäilmamittausalan tehokkaammaksi muuttaminen alkaa. Alusta asti oli selvää, että touhuun ryhdyttäisiin uuden teknologian voimalla.

”Kun saimme kemistin taloon, saimme analysoinnit aivan uudelle tasolle. Saatoimme tehdä jotain, mitä muut eivät olleet ikinä tehneet. Analysoimalla TVOC:n (haihtuvat orgaaniset yhdisteet) käyrien käyttäytymistä pystyimme tunnistamaan, mitä ilmassa on ja mistä se sinne tulee”, Aller kertoo.

720° on tehnyt selvän linjauksen: se keskittyy tiedon tuottamiseen. Havaittujen sisäilma- ja työviihtyvyysongelmien tekninen ratkaisu on muiden käsissä.

”Ulkomailla on paljon firmoja, jotka tekevät sisäilmamittauksia ja tarjoavat sitten mittausten perusteella ratkaisuja ongelmiin. Siinä tilanteessa on hankala olla objektiivinen tiedon tarjoaja”, Aller toteaa.

Tabletin näkymä. Kuka tahansa kiinteistössä työskentelevä voi vetää tästä näkymästä johtopäätöksensä työolosuhteiden laadusta.
Tabletin näkymä. Kuka tahansa kiinteistössä työskentelevä voi vetää tästä näkymästä johtopäätöksensä työolosuhteiden laadusta.

Hyvät anturit oikeisiin kohtiin

Yhdellä anturilla ja jälkikäteen analysoitavalla datalla ei kerta kaikkiaan voi luoda parempia sisäilmaympäristöjä. Asiakas ei hyödy mitään raportista, jossa hyödynnetään vain muutamaa tuhatta datapistettä ja niiden antamaa tietoa tulkitaan miten sattuu.

Mutta kun antureita on paljon, niiden data yhdistetään keskenään ja sitä osataan tulkita oikein, alkaa syntyä timanttista tietoa, jolla on painoarvoa.

”Kuukauden aikana saatamme saada yhdeltä asiakkaalta kymmenen miljoonaa datapistettä. Niiden analysoiminen vaatii esimerkiksi kemistin, matemaatikon, ohjelmoijan ja kehittäjän osaamista”, Aller kertoo.

Löytääkseen toimivimman anturit 720°:n väki kävi läpi lukuisia vaihtoehtoja. Aller kertoo, että moni alalla toimiva yritys elää harhassa, että anturit olisivat keskenään samanlaisia. Joidenkin antama data voi olla aivan turhaa, kun toisista saadaan irti vaikka mitä.

”Täytyy sanoa, että alussa oli hirveän vaikeata tietää, mikä data on arvokasta, ja miten se käyttäytyy. Mutta vastaukset oli pakko löytää, kun asiakkaille oli luvattu järjestelmä kuukauden sisällä”, Aller muistelee.

Kaikkeen muuhun käyttöön oikeat anturit löytyivät, mutta yrityksen speksien mukaista meluanturia ei löytynyt. Siksi se piti tehdä itse. Sen kokoonpano tapahtuu 720°:n tiloissa Helsingin Vallilassa.

Neuvotteluhuoneessa. Tämän sisäilma-anturin arvokkain osa, mittaus-komponentti, on moduläärinen.
Neuvotteluhuoneessa. Tämän sisäilma-anturin arvokkain osa, mittaus-komponentti, on moduläärinen.

Aivan keskeistä anturointitekniikan kehittelyssä oli ajatus, että kaikkien antureiden on oltava yhteydessä toisiinsa. Ihmisistä ja esimerkiksi materiaaleista lähtöisin olevat VOC-yhdisteet käyttäytyvät hyvin eri tavalla. Niitä tutkimalla ja antureiden dataa yhdistämällä 720° on onnistunut kehittämään menetelmän, jolla päästöt voidaan jäljittää alkujuurilleen kiinteistössä.

”Kun meillä on kiinteistössä useita keskenään synkronoituja antureita, saamme aineen käyttäytymisen perusteella hyvin tarkasti kiinni, mistä se on peräisin. Tämä on aivan uutta!”

Järjestelmä jalostuu koko ajan sitä mukaa, kun tietoa tulee.

”Jos algoritmi tunnistaa jossain paikassa materiaalipäästöjä, järjestelmä oppii tunnistamana kyseisen ongelman paremmin seuraavassa kohteessa.

Nykypäivän kiinteisöhallintaa. Tässä vertailussa ovat 720 Degreesin omat toimistot. Suomen konttorin kiinteistö saa parhaan kouluarvosanan.
Nykypäivän kiinteisöhallintaa. Tässä vertailussa ovat 720 Degreesin omat toimistot. Suomen konttorin kiinteistö saa parhaan kouluarvosanan.

Kärpänen ja härkänen

Parin toimintavuotensa aikana 720° on oppinut yhtä ja toista ihmisistä ja työympäristöistä. Aller korostaa, että työviihtyvyyttä alentaviin tekijöihin pitää puuttua heti ja niistä on puhuttava kaikille työntekijöille avoimesti. Muutoin luvassa on ongelmia enemmän kuin anturit voivat mitata.

Tavalliselle työntekijälle 720°:n olemassaolo näyttäytyy tablettitietokoneiden muodossa. Niistä näkee kiinteistön sisäilman tilanteen reaaliajassa. Samalla voi itse antaa palautetta, jos on huomannut tunkkaisuutta, liikaa lämpöä tai muuta epämukavaa työpisteellään.

”Ihan kaikkea ei voi mitata. Joskus voi käydä niin, että ihmiset valittavat huonosta ilmasta, vaikka anturi ei löydä mitään. Siksi pitää olla tietoinen, ettei mikään tunne lähde tyhjästä. Voi olla että CO2-arvo on ok, mutta lämpötila on liian korkea ja se aiheuttaa tunkkaisen olon ihmisille.”

Yleisimmin antureitten lukemat ja ihmisten reaktiot kulkevat käsi kädessä. Esimerkiksi loma-asetuksille jäänyt ilmanvaihto aiheuttaa antureiden lukemissa liikahtelua ja palautetta alkaa pian tulla.

Allerin mukaan suomalaiset ovat edelläkävijöitä kiinteistöihin liittyvässä filosofiassa.

”Suomessa ymmärretään, että kiinteistö on ihmisiä ja työympäristöä varten. Se on ihailtavaa, koska kansainvälisellä tasolla ei aina ole näin. En usko, että suomalaiset olisivat yhtään herkempiä sisäilmalle kuin muutkaan, mutta meillä on täällä aiheesta todella hyvin tietoa.”

Nykytyöpaikoilla ihmisiä häiritsee kaikkein eniten melu, joka lähtee muista ihmisistä. 720° meluanturit mittaavat desibelejä. Lisäksi niiden avulla selviää äänen lähde ja esimerkiksi keskusteluun osallistuvien ihmisten määrä.

Kun tähän dataan yhdistetään tieto ihmisten subjektiivisista kokemuksista, saadaan kiinni siitä, millainen ääni on tuottanut paljon häiriötä. Yleensä metelöijä ei halua tahallaan tuottaa harmia. Järjestelmästä saadun tiedon avulla hän voi jatkossa mennä puhumaan äänekästä puheluaan muihin tiloin – ja kaikilla on hyvä mieli.

INFO: 720 Degrees Oy (720°)

  • Suomalainen start up -yritys
  • Työllistää 16 henkilöä
  • Toimistot Helsingissä ja New Yorkissa, asiakkaita Suomessa, keski-Euroopassa ja Yhdysvalloissa.
  • Perutettu 2012
  • Ensimmäiset pilotit 2013
  • Asiakastoimintaa vuodesta 2014 (esimerkiksi: YIT, Helen, Tieto, Microsoft ja Orion)
  • Liikevaihto tänä vuonna noin 380 000, 126 000 (2015), 32 824 euroa (2014)

 

Pääkuvassa: General Electricin (GE) Suomen pääkonttorin yhteydessä Vallilassa toimii terveysteknologia-alan kasvuyritysten kampus, Health Innovation Village. Rick Aller kertoo, että myös oman toimiston olosuhteet ovat jatkuvassa seurannassa.

Teksti Minna Kärkkäinen

Kuvat Minna Kärkkäinen ja 720 Degrees Oy

Jätä kommentti

*

*