ROTI-raportti julki

Rakennetun omaisuuden tilaa kuvaava ROTI 2019 -raportti julkistettiin tiistaina 19.3.2019 Tieteiden talolla Helsingissä.

ROTI 2019 -raportissa on tarkasteltu rakennetun ympäristön nykytilaa ja tulevaisuuden tarpeita kuuden paneelin kautta. Ne ovat: rakennukset, liikenneverkot, yhdyskuntatekniset järjestelmät, koulutus ja kehitys, digitaaliset ratkaisut sekä arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide.

Tuoreimman ROTI-raportin erityisteema on kaupungistuminen. Se sisältää myös kansainvälisiä tarkasteluja ssen suhteen, kuinka Suomi sijoittuu rakennetun ympäristön sektorilla maailmankartalle.

Tilaisuuden avannut Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL:n hallituksen puheenjohtaja Timo Kohtamäki muistutti, että kansallisvarallisuudestamme 83 prosenttia on kiinni rakennetussa ympäristössä.

”Jokainen euro, joka investoidaan rakennettuun ympäristöön, tuottaa itsensä yli kaksinkertaisena takaisin. Käytännössä tämä tarkoittaa pienentyneitä logistiikka-, lämmitys-, tila- ja työvoimakustannuksia.”

”Rakennus- ja  kiinteistöalan osuus energiankulutuksesta on 35 prosenttia, ja suurin kuluttaja ovat vanhat ja toimimattomat rakennukset. Rakennetun ympäristön laiminlyönti maksaa 3,4-5,7 miljardia euroa sisältäen menetetyn työajan, kilpailukyvyn ja liiketoimintamahdollisuudet vesivuotojen, energianhukan ja pidentyneiden kuljetusaikojen lisäksi”, Kohtamäki huomautti.

Rakennetussa ympäristössä tehtävillä toimenpiteillä onkin merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen. Kiinteistö- ja rakentamisalalla on myös merkittävä rooli YK:n kestävän kehityksen tavoitteisiin vastatessa; YK:n 17 tavoitteesta ala vastaa suoraan 11:een.

Jotain hyvääkin

Suomalaisten asunnot ovat eurooppalaisittain hyvässä kunnossa, sillä huonokuntoisissa asunnoissa asuu alle viisi prosenttia väestöstä. Luku on EU:n jäsenmaista paras. Alueelliset ja rakennuskohtaiset erot ovat kuitenkin suuria.

Myös rakennusten ja infran korjausvaje on erittäin suuri. Erittäin merkittävä osa rakennuskannasta on asuinrakennuksia, joiden korjauksiin olisi sijoitettava keskimäärin 9,5 miljardia euroa vuoteen 2025 mennessä.

Suomessa on Euroopan paras hanaveden laatu. Laaturiski on 39 prosenttia, kun luku on esimerkiksi Ruotsissa 57 prosenttia EU:n keskiarvon ollessa 68 prosenttia. Samanaikaisesti vesihuoltoverkostojen saneeraustarve on merkittävä; viemäriverkostoista 12 prosenttia on erittäin huonossa kunnossa ja  vesijohtoverkoista kuusi prosenttia.

Suomi investoi uuteen energiainfraan kolmanneksi eniten Euroopassa suhteutettuna bruttokansantuotteeseen. Myös älymittareiden määrä ja valmius tehokkaaseen kulutusjoustoon ovat eurooppalaisittain korkeimmalla tasolla.

Arkkitehtuuri, suunnittelu, muotoilu ja taide -osion puheenjohtajana toiminut Rakennustieto RTS:n yliasiamies Markku Hedman totesikin, että: ”Loistavista kansainvälisen tason onnistumisista huolimatta rakennetun ympäristön laatu vaihtelee suuresti. Tarv itsemme uusia innovaatioita ja toimintamalleja, koska toimialaan kohdistuu ennennäkemättömiä haasteita, joita ei ratkota enää vanhoilla keinoilla tai työkaluilla.”

Ensimmäinen ROTI ilmestyi vuonna 2007, jonka jälkeen se on ilmestynyt joka toinen vuosi. Vuoden 2019 raportti perustuu yli 100 kiinteistö- ja rakentamisalan asiantuntijan näkemyksiin. Lisäksi VTT on tehnyt raportin tilasto- ja faktapäivitykset sekä kansainväliset vertailut.

Selvityksen ovat rahoittaneet väylävirasto, ympäristöministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, museovirasto sekä kiinteistö- ja rakennusalan järjestöt. Hankkeen päävastuullisena toteuttajana toimii Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry ja sen hankejohtajana toimii RIL:n toimitusjohtaja Miimu Airaksinen.

ROTI 2019 -raportti löytyy osoitteesta: www.roti.fi

teksti: Heikki Heikkonen

Jätä kommentti

*

*