Reissu-Reeta

Ensi vuonna Energiaviraston erityisasiantuntija Kaisa-Reeta Koskinen suhaa taas kiivaasti Helsinki–Bryssel väliä Ekosuunnittelu-asioiden merkeissä.

Kun Energiaviraston energiatehokkuusosastolle haettiin vuosi sitten ilmoituksella erityisasiantuntijaa, olisi siinä voinut yhtä hyvin lukea ”Töitä Kaisa-Reeta Koskiselle!”.
”Tässä unelmatyöni speksit: standardit, EU-direktiivit ja energia – kaikki mitä rakastan yhdessä paketissa”, Koskinen myhäilee.
Hänen työtään on olla mukana EU:n Ekosuunnittelu-asetuksien valmistelussa. Kyse on mitä suurimmissa määrin kouriintuntuvan konkreettisista toimista tehostaa energiatehokkuutta Euroopassa.
Direktiivin juuret ovat 2000-luvun puolivälissä, jolloin syntyi ajatus säädellä energiaa käyttäviä tuotteita ja niiden energiatehokkuutta. Silloin syntyi EUP-direktiivi ja esimerkiksi hyvin tunnettu ”hehkulamppuasetus”.
EUP-direktiivissä samoin kuin nykyisessä Ekosuunnittelu-direktiivissä on kyse markkinointikieltolainsäädännöstä: mitä saa ja mitä ei saa myydä EU:ssa. Ekosuunnittelu-direktiivissä asia ymmärretään edeltäjäänsä laajemmin. Sen piiriin kuuluvat myös energiaan liittyvät tuotteet, joilla on suuri vaikutus energiatehokkuuteen, vaikka ne eivät itse energiaa käytäkään.
Tällä hetkellä Koskisen käsittelyssä ovat esimerkiksi sähkömoottoreiden, kompressoreiden ja pumppujen energiatehokkuusasiat. Hyvää vauhtia hänen pöydälleen ovat tulossa myös höyrykattilat, sisätiloihin asennettavat sähkökaapelit, palvelimet ja valaistuksen säätöön liittyvät tuotteet.
Juna liikkuu
Energiatehokkuuslainsäädäntö saa toisinaan osakseen kritiikkiä. Sanotaan, että lainsäädäntöä kiristetään ilman riittävää tietämystä.
”EU:ssa ei tapahdu yhtään mitään, ennen kuin siitä on olemassa 300 sivua raporttia. Jokaisen asetuksen eteen tehdään kauhea määrä selvitystä ja kaikki tutkitaan perusteellisesti”, Koskinen kuittaa.
Koskisen työhön kuuluu valmistella asioita yhdessä teollisuuden, etujärjestöjen ja sidosryhmien kanssa. Hän muistuttaa, että on kaikkien etu, että alan toimijat osallistuvat itse omaa alaansa koskevan säädöstyön valmisteluun. Jälkikäteen huutelu ei ole lähimainkaan yhtä hedelmällistä.
”Tämäntyyppinen lainsäädäntö ei mene pois. Ja silloin kun juna liikkuu, on parempi pysytellä kyydissä. Pitää olla mukana tekemässä mahdollisimman hyvää lainsäädäntöä ja saada siitä vielä itselleen kilpailuetua. Osa on tajunnut tämän valtavan hienosti.”
Koskinen sanoo, että suomalaiset valmistajat ovat ymmärtäneet, että täällä ei voi pärjätä tekemällä halpaa huonoa bulkkia.
”Ainoa tapa pärjätä on tehdä hyviä teknisesti pitkälle kehitettyjä ja hyvin innovoituja tuotteita.”
Fyysikko työssään
Valmistuttuaan fyysikoksi Oulun yliopistosta vuonna 1999, Koskinen ehti tehdä fyysikon töitä vain vuoden, ennen kuin tuotekehittelyn imu veti hänet silloisen työnantajansa Nokia Networksin tuotekehitysprojekteihin.
Koskisen Nokialla viettämiin 11 vuoteen mahtui työtä paitsi tuotekehittelypuolella myös muun muassa materiaaleihin liittyvän lainsäädännön seuraamista ja lobbaamista. Viimeiset Nokia-vuotensa Koskinen asui Brysselissä. Hänestä onkin oikein mieluisaa, että pääsee vierailemaan toiseen kotikaupunkiinsa usein myös nykyisen työnsä puolesta.
”Vuonna 2010 sanoin itseni irti ja muutin takaisin Suomeen. Se firma, josta lähin vuonna 2010 oli ihan eri firma kuin se, johon menin töihin vuonna 1999.”
Tästä alkoi vuoden etsikkoaika, jona Koskinen ehti toimia opettajana ja asiantuntijana Metalliteollisuuden standardointiyhdistyksessä. Sitten hän löysi ideaalityöpaikan energia-asiantuntijana ympäristöjärjestö Greenpeacessa. Ympäristöasioista ja globaalista oikeudenmukaisuudesta kiinnostunut Koskinen pääsi hyödyntämään osaamistaan aivan uudella tavalla. Työhön kuului muun muassa laskea, miten energiaa voitaisiin tuottaa kestävästi samalla ilmastopäästöjä leikaten.
Niin mielekästä kuin työ olikin, alkoi Greenpeacen ympärillä melkoinen kuhina, kun järjestön suomalainen aktivisti yritti kiivetä venäläiselle öljynporauslautalle syksyllä 2013. Ennen niin mieluusti seminaareissa ja tilaisuuksissa esiintynyt Koskinen alkoi vakavasti pohtia, haluaako enää esiintyä tai antaa lausuntoja. Keskustelu ei enää ollenkaan pysynyt asialinjalla. Niinpä kun Koskinen näki Energiaviraston työpaikkailmoituksen, hän ei epäröinyt hetkeäkään.

KUKA?
Kaisa-Reeta Koskinen
Fysiikka, jos mikä, on Koskisen mielestä tiedettä isolla T:llä. Se pystyy selittämään maailmaa ja porautumaan perusasioiden ytimeen. ”Olen aina ollut kallellani materiaalifysiikkaan päin. Minua on aina kiinnostanut ymmärtää materiaaleja.”
Asuu kahden pienen koiransa, Onnin ja Paapin, kanssa Itä-Helsingissä.
Harrastaa joogaa ja showtanssia.

Lue lisää

Katso kaikki