Rakentaminen vähenee vielä ensi vuonna – asuntotuotannossa virkoamisen merkkejä
Rakennusteollisuus RT ry:n 13.10.2009 julkaiseman suhdannekatsauksen mukaan rakentamisen alamäki jatkuu edelleen, mutta joillain toimialoilla on jo parempia aikoja nähtävissä. Kaikki riippuu lopulta siitä, kääntyykö maailmantalous oikeasti kasvuun. �?�Jos viime ajat ovat olleet rakentamisessa surkeita, ollaan nyt lipumassa kohti huonon ja tyydyttävän rajapintaa�?�, kuvaa tilannetta Rakennusteollisuus RT:n toimitusjohtaja Tarmo Pipatti.
Rakentamisen arvioidaan tänä vuonna supistuvan 12 prosenttia ja supistumisen jatkuvan vielä ensi vuonna. Talonrakennustöiden aloitukset ovat supistuneet jopa yli 40 prosenttia. Tänä vuonna talonrakennustöiden aloitukset jäävät 30 miljoonaan kuutiometriin, alamäki loivenee ensi vuonna. Vertailun vuoksi, 2000-luvulla on uudisrakentamisen aloituksissa oltu keskimäärin 40 miljoonan kuutiometrin tasolla.
Elvytyksen myönteiset vaikutukset näkyvät asuntotuotannossa ja korjausrakentamisessa sekä ensi vuonna myös maa- ja vesirakentamisessa.
Asuntotuotanto nousee tänä vuonna 20 000 asuntoon, kun aikaisemmat arviot aloituksista ovat olleet 14 000 asunnon tasolla. Valtion tukema tuotanto kasvaa merkittävästi, mutta myös vapaarahoitteinen tuotanto elpyy myynnissä olevien valmiiden asuntojen määrän vähennyttyä keväästä. VTT:n arvion mukaan asuntorakentamisen tarve olisi 30 000 uutta asuntoa vuodessa.
�?�Asuntojen kysyntä kasvaa ja korot pysyvät alhaalla myös ensi vuonna. Vapaarahoitteisen tuotannon kasvaessa asuntotuotannon aloitusten kokonaismäärän ennustetaan ensi vuonna olevan noin 23 000 asuntoa. Tilaajien kannattaa juuri nyt käynnistää muitakin talonrakennushankkeitaan, sillä kustannustaso on laskenut ja resursseja alalta löytyy. Rakennuttajien teettämän kyselyn mukaan rakennusyritysten tarjoushalukkuuskin on hyvä�?�, kehottaa Rakennusteollisuus RT ry:n puheenjohtaja, NCC Rakennus Oy:n toimitusjohtaja Timo U. Korhonen.
Tänä vuonna asuntotuotantoa on piristänyt kova kiinnostus ARAn ja niin sanotun välimallin tuotantoa kohtaan. Arvion mukaan lähtee tänä vuonna liikkeelle 10 000 valtion tukeman asunnon rakennustyöt.
Korjausrakentamisen nousua joudutaan edelleen odottamaan elvytystoimista huolimatta. Ensi vuoden maaliskuulle jatkettu 10 prosentin korjausavustuskaan ei riitä, ja korjausrakentamisen kasvu jää ensi vuonna 2 prosenttiin. Asuinrakennusten perusparannustarve on kuitenkin huutava, arvion mukaan maassamme pitäisi asuntojen korjauksiin ja uudistuksiin sijoittaa seuraavan kymmenen vuoden aikana 18 miljardia euroa.
Toimitilarakentamisen määrä vähenee tuntuvasti tänä vuonna, etenkin toimisto- ja teollisuusrakennusten kohdalla. Kuluvana vuoden ensimmäisen vuosipuoliskon aikana liike- ja toimistorakennusten aloitukset vähenivät 57 prosenttia edellisvuodesta. Aloitusmäärä supistunee jonkin verran myös ensi vuonna.
Maa- ja vesirakentaminen supistuu vielä tänä vuonna, sillä uusien infra-alan hankkeiden elvytys alkaa vaikuttaa vasta ensi vuoden puolella. Kuluvan vuoden tammi-kesäkuussa pudotusta oli lähes 10 prosenttia viimevuotisesta.
Rakentamisen hinta- ja kustannustaso on jatkanut laskua kuluvana vuonna. Vain työkustannusten nousu on jatkunut. Kysynnän vähyys ja kiristynyt kilpailu ovat pudottaneet urakkahintoja. Rakennustarvikkeiden hinnat laskivat 3,2 prosenttia ja muut kustannukset 6,8 prosenttia. Maarakennusalan kustannukset laskivat 4,7 prosenttia vuodessa viime vuoden elokuusta mitattuna.
Työvoiman väheneminen rakennusalalla jatkuu, kun suhdannetilanne ensi talvena jatkuu selvästi normaalia heikompana, eivätkä odotuksetkaan ole kovin korkealla. Ensi talveksi voi povata rakennusalale edelleen synkkiä työttömyyslukuja.
