Kuvassa As Oy 3. linja 5 Helsingin Kalliossa. Kiinteistöön suunniteltiin ilmanvaihtoremontti linjasaneerauksen yhteydessä.

Putkiremontti on taloyhtiölle energiansäästömahdollisuus

Kotitalouksien energiankulutuksesta noin 80 prosenttia syntyy lämmityksestä, ja rakennukset aiheuttavat noin 30 prosenttia Suomen hiilidioksidipäästöistä. Lämmitysratkaisujen kehittäminen vaikuttaakin eniten taloyhtiön ja samalla jokaisen asukkaan hiilijalanjälkeen.

Taloyhtiöiden energiatehokkuudessa keskitytään usein sähkötekniikkaan, vaikka euroina mitattuna lämmityksen osuus energiakuluista on selvä ykkönen.

– Sähköllä voidaan parhaimmassakin tapauksessa saavuttaa noin euron säästö per neliö, kun lämmitys- ja ilmanvaihtoratkaisuilla säästöt ovat kahdeksankertaiset, kertoo Swecon taloyhtiöpalvelujen asiantuntija Markus Hyttinen.

Energiansäästöpotentiaalia löytyy erityisesti vanhoista rakennuksista, joissa korjausvelkaa joudutaan joka tapauksessa pienentämään lähivuosina.

Energiainvestoinnilla kymmenien tuhansien säästöt

Energiavalinnat kannattaa nostaa pöydälle jo hankesuunnitteluvaiheessa, kun taloyhtiössä suunnitellaan linjasaneerausta tai muuta laajaa peruskorjausta. Silloin urakoitsijat ovat jo paikalla, pinnat auki ja häiriö asukkaille pienempi.

– Esimerkiksi putkiremontin yhteydessä energiainvestointiselvitys kustantaa vain 0,2 prosenttia kokonaiskustannuksista, mutta energiasäästöt voivat olla kymmeniä tuhansia euroja vuodessa, Hyttinen sanoo.

Energiainvestointiselvityksessä otetaan huomioon taloyhtiön kokonaistilanne, kuten tulevat remontit 25 vuoden säteellä ja inhimilliset tekijät.

– Laaja remontti on taloyhtiölle aina haastava paikka, joka herättää paljon mielipiteitä ja tunteita. Kun vaihtoehdot käydään läpi ajoissa, kerralla ei tule liikaa päätettävää.

Valtion ARA-energiatuki kannustaa taloyhtiöitä energiaremonttiin

Suomen hiilineutraaliustavoite vuoteen 2035 mennessä vaatii radikaaleja toimenpiteitä kaikilta, ja valtio tarjoaa nyt taloyhtiöille uuden kannustimen. Energiaremontteihin voi hakea ARA-energiatukea, joka on jopa 4000 euroa per asunto.

– Tuen saamisen ehtona on vähintään 32 prosentin energiasäästö, mikä ei onnistu ilman investointeja, Hyttinen korostaa.

Tukea varten tarvitaan laskennalliset perustelut, eli vapaamuotoinen hakemus ei riitä.

– Vaihtoehtojen vertailu on muutenkin fiksua. Asiantuntijat selvittävät, millä toimenpiteillä vaatimuksiin päästään mahdollisimman kustannustehokkaasti.

Hyttinen uskoo, että jos ilmastotavoitteisiin tarjottu ”porkkana” ei tuota tulosta, ennemmin tai myöhemmin kuvaan astuu myös valtion ohjaus.

– Taloyhtiöt, jotka eivät hyödynnä energiansäästömahdollisuuksiaan muiden korjaushankkeiden yhteydessä, voivat joutua tekemään energiaremontit erikseen. Se maksaa ylimääräistä.

Energiasäästöjä voi saavuttaa myös helpoilla keinoilla

Energiaremontti on taloyhtiölle ja sen asukkaalle tehokkain keino vaikuttaa sekä hiilijalanjälkeen että energiankulutukseen. Kaikki energiaremontit eivät ole suuria ja kalliita.

Esimerkiksi patteriverkoston perussäädöllä voidaan laskea lämmityskuluja 5–10 prosenttia. Yhtä tehokas, yksinkertainen ja edullinen energiansäästötoimenpide on ilmanvaihdon tarveohjaus.

– Automaattisesti säätyvän ilmanvaihdon ansiosta asukkaiden käyttäytymistä ei tarvitse arvailla tai jättää ilmanvaihtoa vallitsevien sääolosuhteiden armoille, Hyttinen toteaa.

Nykyaikaisessa järjestelmässä ilmanvaihtoventtiiliin liitetään anturi, joka tunnistaa, jos jossain asunnossa käydään suihkussa tai kukaan ei ole kotona.

– Tieto välittyy suoraan IV-koneelle.

Myös ilmanvaihdon lämmön talteenottoratkaisut tarjoavat taloyhtiöille merkittäviä säästöjä. Toteutustapa valitaan taloyhtiön mukaan.

– Vaihtoehtoina ovat esimerkiksi huoneistokohtaiset lämmön talteenottoratkaisut tai keskitetty koneellinen ilmanvaihto, Hyttinen kertoo.

– Ilmanvaihtojärjestelmään voidaan myös yhdistää moderni lämpöpumppu.

Hyviä tuloksia on saatu jo useissa taloyhtiöissä, kuten Asunto Oy 3. linja 5:ssä Helsingin Kalliossa, jossa linjasaneerauksen yhteydessä toteutetaan ilmanvaihtoremontti keskitetyllä koneellisella ilmanvaihdolla.

– Laskennallisesti ilmanvaihdon lämmön talteenotolla säästetään noin 12 000 euroa vuodessa, Hyttinen kertoo. – Samalla parannetaan asuntojen sisäolosuhteita, mikä on asukkaille aivan yhtä tärkeää.

Jätä kommentti

*

*