Parempaan suuntaan menossa

Vaikka sisäilmaongelmista ei vielä ole päästy, Terveet tilat -ohjelman uusi hankejohtaja Katja Outinen sanoo, että tilanne on jo parempi ja ongelmiin osataan tarttua nopeammin.

Teksti: Dakota Lavento

Sisäilmaongelmaisia rakennuksia maassamme riittää, mutta niiden lukumäärää ei tiedetä – tilastotietoa kun ei ole olemassa. Eduskunnan tarkastusvaliokunnan julkaisussa vuonna 2012 arvioitiin että merkittäviä kosteus- ja homevaurioita esiintyy suuressa osassa rakennuksia.

Tuoreempaa tietoa on luvassa jo lokakuussa, kun lokakuun 17. päivänä julkaistaan SisäNyt-hankkeen tulokset. Siinä on tarkasteltu julkisen rakennuskannan sisäilmaongelmien tilannetta ja selvitetty muun muassa kyselytutkimuksella sisäilmaongelmien määriä.

Vuonna 2019 julkaistun ROTI-raportin mukaan asuinrakennusten kaikkinaisiin korjauksiin pitäisi vuosina 2016–2025 sijoittaa keskimäärin 9,4 miljardia euroa. Seuraavalla kymmenvuotiskaudella korjaustarve kasvaa 11,1 miljardiin euroon. Vastaavasti kuntien palvelurakennuskannassa korjausvaje on 9 miljardia euroa.

”Mutta tähän lukuun siis lisääntyy kaikki korjaustarpeet, eivätkä pelkästään sisäilmaongelmista johtuvat”, kertoo Terveet tilat 2028-ohjelman hankejohtajana syyskuun alussa aloittanut Katja Outinen.

Työtä riittää

Katja Outiselta ei työsarka siis ihan heti lopu kesken. Terveet tilat 2028 -ohjelman hankejohtajana hänen tehtävänään on koordinoida ohjelman toteutusta ja yhteistyötä ohjelman toteutukseen osallistuvien ministeriöiden kesken.

Terveet tilat -ohjelmassa käynnistyi lokakuun alussa Terveet tilat -toimintamallin kehitystyö yhteistyössä aluehallintovirastojen ja kuntien kanssa. Toimintamallissa korostetaan rakennusten säännöllisiä tarkastuksia, tilojen soveltuvuutta käyttötarkoitukseensa ja käyttäjien kokemusten huomioimista.

Yhdeksälle paikkakunnalle suuntautuvan kuntakiertueen aikana järjestettävissä kuntatyöpajoissa kerätään hyviä käytäntöjä toimintamallin kehittämiseksi. Työpajoissa puhutaan myös vuorovaikutuksesta, luottamuksesta ja viestinnästä.

”Sisäilmaongelmatapauksissa avoimen ja täsmällisen, luottamusta herättävän viestinnän merkitystä ei voi painottaa liikaa. Kaikkien osapuolille on viestittävä tilanteesta alusta alkaen.”

”Tilojen käyttäjille on kerrottava, mikä on tilanne, milloin ja mitä tutkitaan, mitkä tulokset ovat ja miten tilanne aiotaan korjata. On myös tärkeää kertoa jälkeenpäin, mitä tehtiin ja miten toteutetut korjaukset ratkaisevat ongelman.”

Työpajapäivillä keskitytään myös kuntien strategiseen kiinteistönhallintaan ja siihen liittyvään osaamiseen. Outinen painottaa, että monissa kunnissa asiat ovat jo hyvin hallinnassa, mutta toisenlaisiakin tapauksia valitettavasti yhä on.

Ennakoimalla säästetään

Terveet tilat –ohjelmassa korostetaan moniammatillista yhteistyötä. Kalliisiin remontteihin ei tarvitsisi ryhtyä, jos ongelmat pystyttäisiin havaitsemaan ajoissa tai jopa estämään niiden syntyminen. Kaikki lähtee kunnan rakennuskannan kunnon selvittämisestä ja tarvittavien palvelu- sekä toimitilaohjelmien laatimisesta.

”Rakennusten kunto on tarkistettava säännöllisesti ja ennakoiva ylläpito on aloitettava ajoissa. Ajoissa toteutetuilla korjauksilla ja huoltotoimilla voidaan myös säästää rahaa.”

Kun rakennetaan uutta, on jo hankesuunnitteluvaiheessa tiedostettava, mitä hyvään sisäilmaan pyrkiminen edellyttää. Kosteusriskejä on arvioitava jo suunnitteluvaiheessa ja pitää suunnitella vikasietoisia rakenteita ja detaljeja.

”Työmaavaiheessa kosteudenhallinnalla on suuri merkitys. Uusia rakennuksia on myös osattava käyttää ja huoltaa oikein. Suunnitelmallisen kiinteistönpidon merkitystä ei voi painottaa liikaa.”

Ongelmiin on puututtava heti

Uutta rakennusta käyttöönotettaessa voidaan varmistaa, että oikein suunnitelluissa ja hyvin rakennetuissa tiloissa on hyvä sisäilma myös jatkossa. Se onnistuu Terveet tilat -toimintamalleja noudattamalla.

”Tärkeitä seikkoja ovat esimerkiksi, että tilat soveltuvat käyttötarkoitukseensa ja käyttäjä ohjeistetaan käyttämään rakennusta oikein. Käyttäjän kokemus on otettava huomioon. On myös erittäin tärkeää, että huoltohenkilöstä, kuten siivoojat, ilmoittavat mahdollisista ongelmista heti niitä havaittuaan. Näin pienistä ongelmista ei ehdi kasvaa suuria.”

Usein sisäilmaongelmiksi mielletään ne kaikkein pahimmat, pahoista kosteusvaurista alkuunsa saaneet tapaukset, joiden korjaaminen on erittäin kallista tai jopa tyystin mahdotonta.

”Sisäilmaongelmia aiheuttavat kuitenkin myös ilmanvaihtoon, lämpötilaan, ilman kuivuuteen ja vetoisuuteen liittyvät ongelmat. Voi olla, että ilmanvaihdon säädöt eivät ole kunnossa. Sellaiset ovat hyvinkin helposti ja nopeasti ratkaistavissa.”

”Vaikka emme Terveet tilat 2028 -ohjelman avulla kaikista sisäilmaongelmista eroon pääsekään, uskon, että jatkossa sisäilmaongelmat havaitaan ja niihin reagoidaan entistä nopeammin.”


Katja Outinen

  • Terveet tilat 2028 -ohjelman hankejohtaja 1. syyskuuta 2019 alkaen
  • Koulutus: DI 1999 Teknillisestä korkeakoulusta rakennus- ja ympäristötekniikan osastolta
  • Ura: Työskennellyt Teknillisessä korkeakoulussa tutkijana ja Muoviteollisuus ry:ssä asiamiehenä. Ennen valtioneuvoston kansliaan siirtymistä työskennellyt 9,5 vuotta yli-insinöörinä ympäristöministeriön rakennetun ympäristön osastolla
  • Asuu: Kerrostaloasunnossa. Perheeseen kuuluu mies ja kultainennoutaja Onni.
  • Harrastukset: Koiran kanssa ulkoilu, uiminen sekä kausittain dekkareiden lukeminen, neulominen ja tv:n katseleminen.
  • Motto: Kaikki järjestyy, jollain tavalla.

Jätä kommentti

*

*