Paloturvaa paneeleihin – ”Nyt pitäisi ottaa pää pois puskasta”

Aurinkovoimaloiden tulipaloriski ymmärretään Teollisuuskatot oy:n toimitusjohtajan Tomi Norrbyn mukaan Suomessa huonosti. Hän arvelee sen johtuvan siitä, ettei tulipaloja ole vielä juuri ollut: laitteistot ovat suhteellisen uusia ja voimaloiden määrät vasta kasvussa. Määrät kuitenkin nousevat koko ajan. 

– Kun määrät kasvavat, riski isolle tulipalolle kasvaa koko ajan. Nyt pitäisi ottaa pää pois puskasta ja todeta, että aurinkovoimaloissa on paloriski. Se pitäisi huomioida järjestelmän suunnitelmassa. Ja järjestelmä ei ole pelkästään aurinkovoimala, kaapelit, invertterit ja erotuskytkin. Aurinkovoimala on osana kattoa ja muuttaa sen palokäyttäytymistä, Norrby sanoo. 

Hän nostaa esiin Fault tree analysis of fires on rooftops with photovoltaic systems -nimisen tutkimuksen. Vuonna 2022 julkaistussa tutkimuksessa selvitettiin aurinkovoimaloiden tulipalotiheyttä vertailemalla eri maiden tilastoja. Tulokseksi saatiin 0,0289 tulipaloa megawattia kohden. 

Suomessa Pelastuslaitosten kumppanuusverkosto on tehnyt aurinkosähköjärjestelmille paloturvallisuusohjeen. Sen mukaan Suomessa on viime vuosina aiheutunut aurinkosähköjärjestelmistä vuosittain enintään kymmenkunta tulipaloa. Ne ovat saaneet alkunsa muun muassa kaapelistoista, akustoista, vaihtosuuntaajista ja muista komponenteista.

Vapaasta palosta ontelopaloksi

Norrby painottaa, että aurinkovoimalat ovat tärkeitä tulevaisuuden hiilidioksidivapaalle energiantuotannolle. 

– Oikein toteuttamalla aurinkovoimalan riskit saadaan minimoitua ja jopa poistettua. Mutta se vaatii sen, että sähkösuunnittelun ja tuulikuormien mitoituksen lisäksi otetaan huomioon paloturvallisuus, hän sanoo.

Ympäristöministeriön asetusta rakennusten paloturvallisuudesta pitäisi Norrbyn mukaan tarkastella uudelleen aurinkovoimaloiden paloturvallisuuden näkökulmasta. Hän nostaa esiin myös koulutuksen tärkeyden: sen, että koulutetut ammattilaiset asentavat aurinkovoimalat mahdollisimman paloturvallisella tavalla.

– Pitäisi pyrkiä siihen, että kaikki sähköpuolen järjestelmät tukisivat paloturvallisuutta ja tehdä aurinkovoimalan suunnitelma myös paloturvallisuuden ehdoilla. Ei pelkästään niin, että laitetaan katot niin täyteen aurinkovoimaloita kuin vain ikinä saadaan, Norrby sanoo.

Aurinkosähköjärjestelmien paloturvallisuusohjeessa kerrotaan, että osa paneeleista voi olla palavatarvikkeisia, ja ne voivat tehdä palon leviämistä mahdollistavia reittejä ulkoseinillä ja kattopinnoilla. Paneelit voivat myös muodostaa alapuolelleen lämpöä ja savua kerääviä onteloita, jotka voivat edistää palon leviämistä.

Norrby muistuttaakin, että aurinkovoimala on ikään kuin ”katto katon päällä” ja muuttaa siksi tulipalon luonteen vapaasta palosta ontelopaloksi. 

– Vapaassa palossa lämpö pääsee vapautumaan taivaan tuuliin. Silloin ainoastaan riittävästi siinä vierellä olevan katon lämpötilaa nostava lämpö saattaa jatkaa paloa. Mutta vaaka-asentoon asennetut paneelit estävät käytännössä lämmön karkaamisen ja nostavat lämpötilan siellä hetkessä aivan järkyttävän korkeaksi. Silloin palo leviää nopeammin.

Geometria kuntoon

Tukes muistuttaa, että aurinkosähköjärjestelmä on normaalisti kestävä ja turvallinen, kun se on asennettu sähköasennusstandardin mukaisesti ja sitä käytetään ohjeiden mukaisesti. Esimerkiksi rikkoutuneet kaapelit voivat kuitenkin pahimmassa tapauksessa aiheuttaa tulipalon. Siksi vaurioituneet osat pitää korjata tai vaihtaa. 

Katon on tärkeää olla sellainen, että se levittää paloa mahdollisimman huonosti. Lisäksi Norrby nostaa esiin paneelien geometrian merkityksen siinä, että lämpö pääsee mahdollisimman hyvin karkuun.

– Paneelin kulman pitäisi olla vähän jyrkempi kuin mitä tänä päivänä on, hän sanoo.

Norrby muistuttaa myös, että esimerkiksi kaapeleita ei saa jättää makaamaan vesikatolle. 

– Siinä on riski, että kun sinne kertyy jäätä, kaapelit menevät jään sisälle. Ja kun lumi pääsee liikkumaan, se lähtee vetämään kaapeleita ja kaventamaan liitoksia. Silloin liittymissä alkaa tulla kontaktihäiriöitä tai oikosulkua.

Norrbyn mielestä kattojen ja aurinkopaneelien yhteistoiminnasta ei toistaiseksi löydy tarpeeksi ymmärrystä. 

– Toiminta on osaoptimointia. Pyritään suunnittelemaan esimerkiksi mahdollisimman hyvin tuottava voimala.Mutta sitä ei oteta huomioon, kuinka paljon se kasvattaa katon tulipaloriskiä.