Pääkaupunkiseudun energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt laskussa

Pääkaupunkiseudun kasvihuonekaasupäästöt olivat vuonna 2013 kolme prosenttia pienemmät kuin vuonna 2012. Samaan aikaan kokonaisenergiankulutus on laskenut, yhdyskuntarakenne asemanseuduilla on tiivistynyt, ja ihmiset suosivat aiempaa enemmän joukkoliikennettä ja muita vähäpäästöisiä tapoja liikkua.
Sen sijaan yhteensä koko pääkaupunkiseudun kaukolämmön tuotannossa käytettiin vuonna 2013 yhä enemmän hiiltä, ja seudun kotitalouksien jätemäärissä ja kierrätysasteessa ei ole tapahtunut suurta edistystä.
Suurin harppaus kohti vähähiilistä pääkaupunkiseutua on otettu energiankulutuksessa. Vuonna 2013 kokonaisenergiankulutus oli asukasta kohti laskettuna kolme prosenttia pienempi kuin edellisvuonna; lasku on ollut jatkuvaa vuodesta 2007 alkaen. Myös kulutussähkön käyttö on laskenut kolme prosenttia edellisvuodesta.

Energiatehokkuus on parantunut
Sekä energia- että sähkönkulutusindikaattorit kertovat parantuneesta energiatehokkuudesta. Muutoksen vaikuttimina ovat taloudellisen taantuman lisäksi ainakin kiristyneet energiatehokkuusmääräykset usealla sektorilla, esimerkiksi uudisrakentamisessa, autokannan polttoaineenkulutuksen lasku sekä eri aloilla tehty laitteiden energiaa säästävään käyttöön ohjaava energiatehokkuustyö.
Kaukolämmön polttoainejakaumassa ei vuonna 2013 ollut tapahtunut merkittäviä muutoksia. Jatkossa kivihiilen käyttö todennäköisesti vähenee kaikissa kaupungeissa. Päästöjä vähentäviä uudistuksia ovat Vantaalla jätevoimala, Helsingissä pelletin käyttö ja Espoossa jätevesilämmön hyödyntäminen.
Pääkaupunkiseutu kasvaa edelleen voimakkaasti. Yhdyskuntarakenne tiivistyy, ja asukas- ja työpaikkamäärät raideliikenteen asemilla ovat kasvaneet monin paikoin nopeammin kuin seutu keskimäärin.
Kestävien liikkumismuotojen eli joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn yhteenlaskettu osuus kulkutapajakaumassa on hieman kasvanut jaksolla 2008–2012.

Kotitalouksien kierrätysaste ei ole noussut kymmeneen vuoteen
Pääkaupunkiseudun kotitalouksissa syntyvä jätteen määrä on vaihdellut 2000-luvun alkupuolella ja näyttäisi viime vuosina laskeneen loivasti. Kotitalousjätteen kierrätysaste on pysynyt likimain samalla tasolla, 45 prosentissa, viimeisen kymmenen vuoden ajan.
Ympäristöperusteisten hankintojen määrä on lisääntynyt kaikissa kaupungeissa ja vuoden 2015 tavoite, 50 prosenttia keskitetyistä hankinnoista, ollaan saavuttamassa.
Jotta pääkaupunkiseudun ja kaupunkien ilmastotavoitteet saavutetaan aikataulussaan, tarvitaan edelleen rohkeita päätöksiä muun muassa seudun kaukolämmön tuotannon ratkaisuista ja liikkumisen ohjaamisesta kestävämpään suuntaan. Kotitalouksilla on hyvät mahdollisuudet vaikuttaa ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Materiaalitehokkuutta älykkäästi ja kestävällä tavalla parantamalla mahdollisimman suuri osuus kotitalouksien kierrätyskelpoisista materiaaleista ja niiden valmistamiseen sitoutuneesta energiasta pystytään hyödyntämään.
Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY seuraa Pääkaupunkiseudun ilmastostrategia 2030:n toteutumista laskemalla ja raportoimalla seudun kasvihuonekaasupäästöt sekä kokoamalla tiedot keskeisten ilmastonmuutoksen hillintää kuvaavien ilmastoindikaattorien kehityksestä vuosittain. Ilmastoindikaattorit koottiin ensimmäisen kerran vuonna 2011. Yhteensä 56 indikaattorin kokoelmasta on yhdessä kaupunkien eri hallintokuntien asiantuntijoiden ja HSL:n kanssa valittu keskeisimmät avainindikaattorit, jotka havainnollistavat ilmastotyön edistymistä 2000-luvulla pääkaupunkiseudulla.

Lue lisää

Katso kaikki