Logistiikkakeskus Onnelan innovatiivinen lämmitysratkaisu – Automaatio säätää kolmea lämmönlähdettä

Liki sata maalämpökaivoa sekä kaukolämmön paluuveden innovatiivinen hyödyntäminen lämmittävät Hyvinkäälle rakennettavaa Onnisen ja K-Auton keskusvarastoa. Vuoden 2026 alussa toimintansa aloittava logistiikkakeskus on valmistuttuaan valtava rakennus, pohjapinta-alaltaan 12 jalkapallokentän kokoinen.

Rakennuksen lämmitysratkaisuksi valittiin suunnitteluvaiheen alussa vuonna 2022 maalämpö, jonka tukena on kaukolämmön paluuvesi. Ratkaisu tukee Keskon vastuullisuus- ja energiatavoitteita.

– Alusta saakka tuli selväksi, että maalämpöjärjestelmä tehdään kohtuullisen isolla energiapeitolla. Sen tavoitteena on 95 prosenttia lämmitystarpeesta, hankkeessa lvia-valvojana toimiva Mikko Seppälä kertoo.

Koska Onnelan läheltä ei kulje varsinaista kaukolämpölinjaa vaan siirtolinja, Hyvinkään Lämpövoima toi keskusteluun kaukolämmön paluuveden hyödyntämisen. Siitä kehkeytyikin hyvin toimiva ratkaisu. 

Maalämpöjärjestelmän alkuperäisissä suunnitelmissa oli peräti 114 kaivoa. Kun koeporauksia tehtiin ja kaivokenttää simuloitiin, päästiin kaivomäärää vähentämään laajemmalla alueella 95 kaivoon alkuperäistä.

Järjestelmän kaukolämmön paluuvesijärjestelmä on palvellut Onnelan rakennustyömaata lokakuusta 2024 alkaen. Tammikuun alussa käynnistettiin maalämpöpumput. Molemmat ovat toimineet odotetusti yhdessä.

Heinäkuussa 2024 käyttöönotettu laaja aurinkovoimala on osa Onnelan energiatuotantoa. Kesällä siitä saatiin sähköä sekä työmaalle että 100 000 kilowattituntia myyntiin. Jatkossa aurinkovoimalalla tuotetaan sähköä Onnelan vuosittaisesta sähköntarpeesta noin kymmenen prosenttia.

Automaatio säätää kolmea lämmönlähdettä

Maalämpöjärjestelmän ja kaukolämmön paluuvettä hyödyntävän tekniikan yhteensovittaminen on ollut Metalli ja Lvi Lundgren oy:n projektipäällikkö Mikael Ylikännön mukaan yksi hankkeen kulmakivistä.

– Maalämmöstä pyritään ajamaan niin paljon lämmitykseen kuin mahdollista. Jos maalämmön teho ei riitä, otetaan kaukolämmön paluuvesilämpö käyttöön. Jos sekään ei riitä, priimataan lämmitysverkostoa varsinaisella kaukolämmön menovedellä. Automaatio hoitaa koko järjestelmän ohjauksen.

Useamman lämmitysmuodon rinnakkaiskäyttö mahdollistaa myös säästöt silloin, kun sähkön hinta on korkealla. Tällöin lämpöä tuotetaan kaukolämmön paluuveden ja tarvittaessa kaukolämmön avulla. Automaatiojärjestelmä optimoi energiamuotojen käyttöä. Se mahdollistaa jatkossa myös sähkön reservimarkkinoille osallistumisen.

Kaksoisolento nopeuttaa rakentamista

Energiakeskus on suuren omakotitalon kokoinen rakennus varsinaisen logistiikkakeskuksen vieressä. Se näyttää ulkoa vaatimattomalta, mutta ovien avaamisen jälkeen tilanne muuttuu. Sisältä paljastuu erikokoisten ja -väristen putkien muodostama labyrintti, jonka useissa haarakohdissa on laitekaappeja tai muuta tekniikkaa. Rakennuksen ytimenä on kaksi 625 kilowatin Advansor CuBig II 3 + 3×0 hiilidioksidilämpöpumppua. Nekin varsin jyhkeitä voimapesiä.

Lämpöpumppujen kylmäaineena on hiilidioksidi. Sen etuna on energiatehokkuus ja ympäristöystävällisyys, kun sillä korvataan maalämpöpumpuissa käytettyjä HFC-yhdisteitä eli fluorihiilivetyjä. Synteettiset HFC-yhdisteet ovat voimakkaita kasvihuonekaasuja eli ne ovat haitallisia ympäristölle.

Energiakeskuksen ahtaaseen tilaan rakentaminen on ollut mahdollista vain Metalli LVI Lundgrenin kehittämällä laitteiston ohjausvalmistamisella ilman erillistä mallintamista, jossa energiakeskuksesta tehdään kaksoisolento yhtiön tehtaalla Huittisissa. Energiakeskus esivalmistettiin ja koottiin Rambollin PI-kaavion mukaan. Kasattavia yksiköitä oli vajaat sata.

– Kun olimme tehneet laitoksen omalla tehtaallamme, purimme sen, toimme osat tänne ja kokosimme täällä. Siihen meni vain kolme ja puoli viikkoa, niin laitoksen putkiasennukset olivat täällä valmiit. Putkistot ja laitteet ovat niillä paikoillaan kuin me olimme ne suunnitelleet kohteessa, Ylikännö sanoo.

Nopea käyttöönotto

Yksi oivallus on kannakointisuunnitelma, jolla painavia laitteita kannattelevat teräskannakkeet mahdollistavat sen, että useita satoja kiloja metrille tuleva laitteiden paino voidaan jakaa tasaisemmin. Laitoksen laitteet painavat yhteensä noin 25 000 kiloa.

– Esivalmistamisen edut korostuvat erityisesti tällaisessa isossa kohteessa, Ylikännö sanoo.

Hiilidioksidia käyttävän laitteen käyttöönotossa oli mukana koko joukko asiantuntijoita muun muassa laitevalmistaja Advansorilta, automaatiotoimittaja Systempointilta sekä käyttöönotossa avustaneen Reflinkin edustaja. Myös ennakkotutustuminen laitteisiin valmistajan luona Tanskassa auttoi sujuvaan käyttöönottoon.

– Käyttöönotossa oli tärkeää, että laitteisto oli täydessä käyttökunnossa. Niinpä käyttöönotto vei vain pari päivää, kun optimoimme laitteiston käyttöä, Ylikännö sanoo.

Käyttöönoton sujuvuutta helpotti myös se, että Metalli LVI Lundgren vastasi laajasti energiakeskuksen urakasta kuten kaikista laiteasennuksista, putkistoista, säätö- ja mittauslaitteista, sähköistyksestä ja automaatiosta.

Vaikka hanke on Kesko-konsernin historian suurin, kaikki on mennyt Keskon rakennuttajapäällikkö Ilpo Marttisen mukaan hyvin. Samaa mieltä on myös Haahtelan Seppälä.

Kymmeniä urakoitsijoita

Ennakkoon Marttista hieman jännitti korkealla tehtävät massiiviset asennukset, jotka kaikki tehdään nostimilta. Nekin ovat sujuneet kokeneilta ammattilaisilta ilman ongelmia.

Hankkeessa on sata osaurakkaa, joista talotekniikkaurakoitsijoita on lähes 30. 

– Projektinjohtopalvelu toteutusmuotona mahdollistaa sen, että urakat ovat sopivia kokonaisuuksia. Pitkässä projektissa on hyvä, että riskejä voidaan jakaa. Matkan varrella tämä on osoittautunut hyväksi tavaksi, Marttinen sanoo.

Haahtela vastaa koko hankkeen projektinjohdosto yhdessä Keskon kanssa sekä toimii hankkeen päätoteuttajana. Haahtelalla oli Seppälän lisäksi talotekniikassa neljä muuta valvojaa.  

Yksi tärkeä syy rakentamiselle on ollut Onnisen logistiikkatoimintojen saaminen saman katon alle. Kun tuotenimikkeiden määrä on kasvanut muun muassa vihreän siirtymään liittyvien tuotteiden myötä, on myös varastotilan tarve lisääntynyt.

– Uudessa logistiikkakeskuksessa voimme tarjota työntekijöillemme aiempaa paremmat työskentelyolosuhteet. Esimerkiksi uuden rakennuksen oviverhokoneet estävät talvisin kylmän ilman pääsyn rakennuksen sisälle, Marttinen sanoo.

Onnela on valmis aloittamaan toimintansa vuoden 2026 alussa. Silloin ensimmäiset tuotteet lähtevät uudesta logistiikkakeskuksesta lvi-alan ammattilaisille.

Artikkeli on julkaistu ensimmäisen kerran Talotekniikka-lehdessä 4/25.