Talvi tuo mukanaan vuoden kiivaimman lämmityskauden.

Ajaako öljylämmityksestä luopuminen eläkeläisiä ahtaalle?

Lämmitysenergia Yhdistyksen mukaan energiaremontin kulut saattavat eläkeläiselle vastata enimmillään lähes vuoden tuloja.

Talvi tuo mukanaan vuoden kiivaimman lämmityskauden. Lämmitysenergia Yhdistys ry LEY:n tiedotteen mukaan öljylämmittäjät ovat huolestuneita hallitusohjelman esityksestä, jossa tavoitteena on asteittain luopua öljyn käytöstä lämmityksessä 2030-luvun alkuun mennessä.

Tiukka aikataulu aiheuttaa kohtuuttoman paineen öljylämmittäjille, joista enemmistö on jo eläkeiässä. Monella varat eivät riitä vaadittuun remonttiin. Lämmitysmuodon vaihto maksaa keskimäärin 10 000–20 000 euroa. Hintaan vaikuttavat muun muassa talon ikä ja koko sekä se, mihin lämmitysmuotoon siirrytään.

Eläkeläisellä energiaremontin kulut saattavat vastata enimmillään lähes vuoden tuloja. LEY:n mukaan kohtuullisempi tapa vähentää öljylämmityksen ympäristövaikutuksia on biopolttoöljyn saatavuuden parantaminen. Sitä edistetään Höylä IV -energiatehokkuussopimuksella. Hallituksen kaavailemat asuinrakennusten energia-avustukset eivät riitä kattamaan öljylämmittäjien niskaan kaatuvia energiaremontteja.

Öljylämmitys on ensisijaisena lämmitysjärjestelmänä noin 130 000 suomalaiskodissa. Viimeisen kymmenen vuoden aikana 50 000 asunnossa on jo siirrytty muihin lämmitysmuotoihin. Öljylämmittäjien määrä pienenee vapaa- ja markkinaehtoisesti noin 5000 asunnon vuositahtia. Nykyvauhdilla viimeinen öljykattila sammuu vuonna 2045.

Öljylämmitteiset talot edustavat vanhempaa talokantaa. Niistä moni sijaitsee haja-asutusalueella. Enemmistö nykyisistä öljylämmittäjistä on eläkeiässä: 31 prosenttia on 60–69-vuotiaita ja 42 prosenttia yli 70-vuotiaita.

– Moni iäkkäämpi öljylämmittäjä on huolissaan siitä, että hallitusohjelmassa ajetaan öljylämmityksestä luopumista vuoteen 2030 mennessä. Eläketurvakeskuksen mukaan vuonna 2016 eläkeläisten toimeentulo oli keskimäärin 21 700 euroa vuodessa, eli noin 1800 euroa kuukaudessa. Heillä ei yksinkertaisesti ole varaa vaadittuun lämmitysjärjestelmän vaihtoon, kertoo Lämmitysenergia Yhdistyksen erityisasiantuntija Eero Otronen.

Energiaremontin hinta on keskimäärin 10 000–20 000 euroa

Hallitusohjelmassa esitetään, että öljyn käytöstä lämmityksessä luovutaan asteittain 2030-luvun alkuun mennessä. Muutoksen eturintamassa ovat valtion ja kuntien kiinteistöt, joissa öljylämmityksestä on tarkoitus luopua vuoteen 2024 mennessä. Muiden kiinteistöjen osalta aikaa annetaan 2030-luvun alkuun.

Öljylämmitteisessä omakotitalossa lämmitysmuodon vaihto maksaa keskimäärin 10 000–20 000 euroa. Kustannukset riippuvat siitä, minkä kokoinen ja ikäinen talo on kyseessä ja mihin lämmitysmuotoon ollaan siirtymässä. Motivan tekemän vertailun mukaan halvimmaksi tulee siirtyä kaukolämpöön ja kalleimmaksi maalämpöön tai puupelletti-lämmitykseen. Ilma-vesilämpöpumppu sijoittuu kustannuksiltaan näiden väliin. Vertailusta puuttuu halvimmaksi tuleva muutos sähkölämmitykseen, jonka remontti maksaa 3000–5000 euroa.

– Rakennustutkimus RTS:n tuoreen Asuntokorjaaja 2019 -tutkimuksen mukaan öljylämmityksen kunnostaminen energiatehokkaammaksi maksaa keskimäärin 5500 euroa. Jo polttimen uusimisella ja kattilan huoltamisella saadaan parannettua energiatehokkuutta ja vähennettyä päästöjä, Otronen toteaa.

Asuinrakennuksille suunnitellaan energia-avustuksia

Ympäristöministeriön lokakuussa julkaiseman tiedotteen mukaan asuinrakennuksille suunnitellaan energia-avustuksia. Niitä myönnettäisiin asuinrakennusten energiatehokkuutta parantaviin hankkeisiin yhteensä 20 miljoonaa euroa vuonna 2020 ja 40 miljoonaa euroa vuodessa vuosina 2021–2022. Avustusta voisivat hakea kaikki taloyhtiöt ja omakotitalojen omistajat.

Avustusta voisi saada enintään 20 prosenttia suunnittelu- ja korjaustyön arvonlisä-verottomista kustannuksista, kohteesta riippuen maksimissaan 4000 tai 6000 euroa. Rakennuksen energiatehokkuutta voisi parantaa useilla erilaisilla ratkaisuilla, kuten eristyksen parantamisella, aurinkokeräimillä tai öljylämmityksestä luopumisella.

– Omakotitaloille on tuesta kaavailtu 30 miljoonaa euroa. Summa on täysin alimitoitettu. Vaikka tuen suuruudeksi myönnettäisiin vain 1000 euroa taloa kohden, koko 100 miljoonan euron summasta ei riitä siivua kaikille. Pelkästään aktiivisia öljylämmittäjiä on 130 000 asunnon verran. Tukea tarvittaisiin siis 130 miljoonaa euroa jo heille, eikä sekään riittäisi kattamaan kuin 5–10 prosenttia öljylämmityksestä luopumiseen tarvittavien energiaremonttien kustannuksista. Loput kaatuvat asukkaiden kannettavaksi, Otronen huomauttaa.

Energia-avustuksissa haasteena on, että tuesta kilpailevat öljylämmittäjien lisäksi kaikki omakotitalojen lämmitysmuodot energiatehokkuutta parantavilla hankkeilla, kuten paremmilla eristyksillä ja uusilla ovilla ja ikkunoilla. Tukea ei ole korvamerkitty yksin öljylämmitykselle. Avustusta hakiessaan tulee hakijan toimittaa suunnittelijan allekirjoittama selvitys toimenpiteistä ja arvioiduista kokonaiskustannuksista, joilla energiatehokkuutta parannetaan. Omakotiasukkaalle suunnittelijan löytäminen on LEY:n mukaan jo haaste sinällään.

”Päästöt eivät nollaannu, vaikka öljylämmitys poistettaisiin joka torpasta”

Kalliiden saneeraustukien sijaan LEY ehdottaa, että öljylämmityksestä luopumisen pakosta luovutaan yksityisten asunnonomistajien osalta. Öljylämmitettävien talojen kanta pienenee jatkuvasti vapaa- ja markkinaehtoisesti, esimerkiksi kun kiinteistöt vaihtavat omistajaa.

Lisäksi öljylämmittäjistä 19 prosenttia suunnittelee jo muutoinkin rinnakkaisen lämmitysjärjestelmän hankintaa. Siksi öljylämmityksestä luopumisen sijaan energia-avustus tulisi LEY:n mukaan kohdistaa öljylämmityksen muuntamiseksi hybridilämmitykseksi.

– Pientalojen öljylämmityksen aiheuttama hiilidioksidipäästö on kaksi prosenttia Suomen fossiilisista hiilidioksidipäästöistä. Koska Suomi on pakkasmaa, jokin lämmitysjärjestelmä tarvitaan joka tapauksessa. Päästöt eivät nollaannu, vaikka öljylämmitys poistettaisiin joka torpasta, Otronen sanoo.

Biopolttoaineiden saatavuutta parannetaan

Tällä hetkellä öljylämmityksessä panostetaan biopolttoaineen saatavuuden parantamiseen. Öljylämmityksen ympäristövaikutuksia ja energiatehokkuutta edistetään Höylä IV -energiatehokkuussopimuksella, joka kattaa myös uusiutuvat lämmityspolttonesteet.

Sopimuksen osapuolia ovat työ- ja elinkeinoministeriö, ympäristöministeriö sekä suurimmat lämmityspolttonesteitä toimittavat yhtiöt. Myös LEY on sitoutunut sopimuksen toimeenpanoon.

– Vuonna 2017 käynnistyneessä neljännessä Höylä-energiatehokkuussopimuksessa tavoitteena on parantaa uusiutuvan biopolttoaineen saatavuutta. Se on monen energiayhtiön innovaatioagendalla. Biopolttoöljyn jakeluvelvoite alkaa vuonna 2021, Otronen mainitsee.

– Tavoitteena on, että ainakin puolessa öljylämmityskiinteistöistä on käytössä myös uusiutuvaa energiaa Höylä IV -sopimuskauden päättyessä vuonna 2025. Uusiutuvaan nestemäiseen polttoaineeseen perustuva vesikiertoinen öljylämmitysjärjestelmä on jo olemassa ja antaa näin hyvät mahdollisuudet käyttää rinnalla uusiutuvan energian vaihtoehtoja.

 

Kommentit

    Ari Järvinen
    09.1.2020 12:28

    Eiköhän tuokin tavoite tule kohtuullistumaan samaan tapaan kuin haja-asutuksen jätevesisäännökset. Fossiilista polttoöljyä ei joko myydä tai sen hinta on sen verran kova verotuksen myötä, että se ohjaa muihin lämmönlähteisiin. Pari ILPiä ja lämminvesivaraaja kattilan vastusten lisäksi on melko edullinen ja riittävä paketti useimpiin öljylämmityskohteisiin niiden elinkaaren loppujaksolle. Ja jos silloisen kattilan sähkövastukset eivät riitä, niin kattilan lisävastukset tai olemassa olevien tehon kasvatus voi hyvinkin riittää, jolloin kustannukset jäävät kohtuullisiksi. Em. tosin vaatinee 3x35 A liittymän, mutta senkin kustannusvaikutus on kohtuullinen. Sähkön tuotanto kuitenkin lisääntyy ja jakeluverkon toimitusvarmuuskin paranee, joten kyllä sähkön varaan voi turvata entistä paremmin.

    Juhani Laine
    09.1.2020 17:50

    Ilmastonmuutoksen torjunnassa on voimakkaaseen myötätuuleen nostettu sähköistäminen, vaikka säädöksillä toistuvasti muutetaan ja edelleen ylläpidetään sähkön vastatuulta rakennuksen energiatodistuksen E-luvun laskennassa energiamuotokertoimilla mm. seuraavasti: sähkö 1,2 (1,7), kaukolämpö 0,5 (0,7) ja uusiutuvat polttoaineet 0,5 (0,5).

Jätä kommentti

*

*