Maanalainen rakentaminen helpottaa elämää ja torjuu ilmastonmuutosta

Maanalainen rakentaminen synnyttää ympärilleen suuria investointeja, sujuvoittaa ihmisten elämää ja helpottaa tulevaisuuden vähähiilisen yhteiskunnan rakentamista. Silti monet hankkeet, kuten Lentorata, Pisara-rata tai Helsingin maanalainen kokoojakatu eivät etene.

Maanalaisten tilojen rakentamisyhdistyksen paneelikeskustelun osallistujat vaativat Suomeen lisää suunnitelmallisuutta.

Esimerkiksi Ruotsissa liikennevirasto Trafikverket tekee 15-vuotissuunnitelman, jota kunnioitetaan yli hallituskausien.

– Trafikverketin kotisivuilla julkaistaan 5-6 vuotta eteenpäin hankkeita, joilla on jo suunniteltu rahoitus. Kaikki rahoitus ei tule valtiolta. Myös sijoittajia kiinnostavat pitkäaikaiset infrahankkeet, joissa on mukana esimerkiksi tullimaksuja, sanoi YIT Infran myyntijohtaja Kari Korhonen.

Suomessa käytetään lyhytnäköisempää budjetointia, joka ei mahdollista yhtä laadukasta hankkeiden suunnittelua.

Ruotsi käyttää bruttokansantuotteeseen suhteutettuna puolitoistakertaisesti Suomea enemmän rahaa infrahankkeisiin, Norja sitäkin enemmän.

Esimerkiksi Länsimetron kohdalla on puhuttu paljon kustannuksista, mutta vähemmän siitä, mitä metro on mahdollistanut. Yhteiskunnan miljardi-investointi johti siihen, että pelkästään Espoon Tapiolan alueen ympäristön kehittämiseen on investoitu miljardilla eurolla.

– Pistettiin maahan lannoitepuikko, joka on saanut valtavasti toimeliaisuutta aikaan, sanoi Sitowisen Infran liiketoimintajohtaja Jannis Mikkola.

Helsingin kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja Daniel Sazonov halusi keskustelussa liikkeelle koko Suomelle tärkeitä hankkeita ja toivoi niille korona-ajan elvytysrahaa.

– Nyt tarvittaisiin isoja, konkreettisia hankkeita tuotantoon ja Lentorata olisi kyllä ihan numero ykkönen.

Sazonovin mukaan Helsingin tunnelihankkeissa pitäisi ajatella vuosikymmenien päähän.

– Millaisille autoille tunneleita rakennetaan? 15 litraa sadalla kuluttaville dieselautoille vai nollakulutuksen sähköautoille? Nyt pelataan lyhyttä poliittista peliä sen sijaan, että katsottaisiin isompaa kuvaa.

Helsingin sosiaalidemokraattien kaupunginvaltuutettu ja kaupunkiympäristölautakunnan jäsen Eveliina Heinäluoma jakoi keskustelijoiden huolen liian vähäisestä suunnitelmallisuudesta.

Heinäluoma näki maanalaisen rakentamisen yhdeksi ratkaisuksi Helsingin keskustan elävöittämiseen.

– Katsotaan sekä liikennehankkeita että kaupallisen tilan kehittämistä. Halutaan luoda viihtyisää kaupunkia ydinkeskustaan, Heinäluoma sanoi.

– En näe mitään estettä sille, etteikö Helsinkiä voisi rakentaa maan alle voimallisemmin kuin tällä hetkellä rakennetaan, sanoi Helsingin kaupungin maanalaisesta yleiskaavasta vastaava johtava asiantuntija Eija Kivilaakso.

Allianssimallista ratkaisuja suunnitelmallisuuteen

Maanalaisten tilojen rakentamisyhdistyksen puheenjohtaja Janne Lehto oli tyytyväinen keskusteluun.

– Tuli selväksi, että maanalainen rakentaminen on hyvän elämän lähde, verisuonisto, joka mahdollistaa lihasten kasvamisen suonten ympärille, Lehto sanoi.

Lehdon mukaan yhteiskunnan kannattaisi enemmän hyödyntää allianssimallia hankkeiden toteuttamisessa.

Allianssimallissa tilaaja, suunnittelija ja urakoitsija ottavat yhdessä vastuun sekä aikataulusta että budjetista. Näin voidaan välttää ikävät viivästykset tai budjettiylitykset.

– Allianssimallista on tunnelinrakennuspuolellakin kaksi loistavaa esimerkkiä, parinsadan miljoonan euron Tampereen rantatunneli ja seitsemän miljoonan euron Suomenlinnan tunneli, Lehto kertoi.

Lehto muistutti maanalaisen rakentamisen merkityksestä ilmastonmuutoksen torjunnassa. Esimerkiksi maanalaisia öljysäiliöitä voidaan uudisrakentaa energiavarastoiksi, joista on hyötyä lämmöntuotannon muuttamisessa fossiilivapaaksi.

Maanalaisten tilojen rakentamisyhdistys ry:n paneelikeskustelu “Etenevätkö maanalaiset rakennushankkeet?” järjestettiin 10. helmikuuta Helsingin Ilmalassa. Keskustelun voi katsoa täältä.