Leo Maaskolan toimitusjohtaja Kari Seitaniemi: ”Emme tavoittele kasvua vaan hyvää työelämää”

Harvemmin haastatteluhetkellä ensimmäisenä huomion vievät seinälle kiinnitetyt muflonin ja peuran täytetyt päät. Näin kuitenkin tapahtuu, kun tapaan Kari Seitaniemen hänen työhuoneessaan, Leo Maaskola oy:n toimistolla Helsingin Käpylässä. 

Seitaniemi on toiminut Leo Maaskolan toimitusjohtajana vuodesta 2011 ja työskennellyt yrityksessä käytännössä koko työuransa. Hän ryhtyy muistelemaan uransa alkuaikoja: LVI-ala oli tullut tutuksi jo nuorena isän työn kautta, mutta kiinnostuksen kohteet olivat olleet muualla.

– Ajattelin pitkään, että ainakaan tälle alalle en lähde. 

Tie vei kuitenkin EVTEKiin eli nykyiseen Metropoliaan ja insinööriopintojen pariin. Opiskeluaikoinaan vuoden 2001 paikkeilla Seitaniemi työskenteli Malmin hautausmaalla putkiasentajana. Työmaalla hän oli nähnyt piirustuksissa nimen Leo Maaskola oy.

– Soitin toimitusjohtaja Jukka Sainiolle, joka sanoi, että silloinen hallituksen puheenjohtaja Henrik Finne soittaa takaisin. Puhelua ei kuulunut, joten soitin itse, ja sanoin, että nyt olisi reipas kaveri tulossa työharjoitteluun. 

Hän sai paikan, ja harjoittelijan ensimmäisistä päivistä on jäänyt mieleen yksi keskustelu. Silloinen toimitusjohtaja Jukka Sainiotoivotti uuden työntekijän tervetulleeksi. Hän kysyi Seitaniemeltä, mitä hän ajattelee olevan yrityksessä tärkeintä. 

– Vastasin, että varmasti joku ohjelmisto tai vastaava, mutta hän sanoi, että ihmiset ovat tässä yrityksessä tärkein voimavara. Se tuntui silloin nuoresta miehestä hyvältä. 

Aiemmissa työpaikoissa tunnelma oli ollut huomattavasti karumpi.

– Olin ollut urakointipuolella, missä ihmiset huusivat ja kiroilivat enkä oikein viihtynyt. Ajattelin silloin, että jos joskus saan mahdollisuuden, niin minäkin pidän huolta siitä, että ihmisillä on töissä hyvä olla.

Nuori toimitusjohtaja

Toimitusjohtajaksi Seitaniemi nimitettiin 33-vuotiaana, kun Sainio jäi eläkkeelle. 

– Jaoimme Sainion kanssa samanlaisen arvomaailman, ja se varmasti vaikutti siihen, että hän nimesi minut ehdokkaaksi. Hän oli hyvä ihmisten kanssa, ja luulen, että se on yksi minunkin vahvuuksistani.  

– En varmastikaan ollut paras suunnittelija, mutta nautin vastuunottamisesta. 

Seitaniemi ei kuitenkaan kuvaa itseään voimakkaaksi johtajapersoonaksi. Hän puhuu mieluummin joukkuepelistä. 

– Yrityksen strategia on sellainen, jonka jokainen työntekijä osaa ulkoa: henkilökunnan ammattitaito ja hyvinvointi. Ei mitään monisivuisia visioita ja missioita, joista kukaan ei saa mitään selvää. Oma missioni on auttaa ja tukea ihmisiä heidän työssään parhaani mukaan. Kun ihmisten hyvinvointiin panostetaan ja heitä arvostetaan, he tekevät hyvää jälkeä. Kukaan ei tee yksin yrityksen tulosta.

Ajatus ei jää juhlapuheeksi. Yrityksessä panostetaan ihmisten osaamiseen, mutta yhtä tärkeänä Seitaniemi pitää sitä, että ihmiset tuntevat toisensa myös työn ulkopuolella.

– En usko siihen, että kaikki voisimme olla koko ajan etänä ja samanaikaisesti yhteen hitsautunut joukkue.

Haastattelun ajankohtana yrityksen koko henkilökunta on juuri lähdössä Madridiin juhlistamaan 70-vuotista taivaltaan. Käpylän toimistolla yhteisöllisyyttä vaalitaan myös pienemmillä asioilla. Biljardipöytä, pöytäfutis ja palapelit houkuttelevat ihmisiä tauoilla saman pöydän ääreen. Liikunta- ja kulttuurietua yrityksessä ei sen sijaan ole.

– Haluamme käyttää sen rahan siihen, että ihmiset tekevät asioita yhdessä täällä toimistolla, tai lähtemällä vaikkapa matkalle tai liikuntatapahtumaan.

– Koen, että olemme onnistuneet, kun ihmiset viihtyvät myös vapaaehtoisesti yhdessä. Tämä on osa meidän yrityskulttuuriamme. Kun ihmiset tuntevat toisensa, yhteistyö on helppoa ja jouhevaa. Erilaiset ihmiset ovat rikkaus.

Toimintatapa näyttää toimivan. Työntekijät viihtyvät yrityksessä keskimäärin noin kymmenen vuotta.

– Eräs työntekijä jäi juuri eläkkeelle oltuaan täällä 45 vuotta. Toinen taas palasi eläkkeeltä takaisin osa-aikaiseksi työntekijäksi.

Ihmisten hyvinvoinnista välittäminen on tärkeää hänen mielestään myös siksi, että yksityiselämä koettelee jollain tapaa jokaista meistä jossain vaiheessa. 

– Voi tulla avioeroa, sairauksia tai muita haasteita elämässä ja kun itselle tai puolisolle tai perheenjäsenelle tulee kriisi, niin työssä ei pysty silloin välttämättä antamaan kaikkeansa, eikä tarvitsekaan. Meillä ei ole minkäänlaista HR-osastoa. Hankalat asiat käydään lävitse oman esihenkilön kanssa, joka tarttuu asiaan heti. 

Toimivan johdon omistama

Toukokuussa 70 vuotta täyttänyt yritys on toimivan johdon omistama rakentamisen konsulttitoimisto. 

– Leo Maaskola SKOL:n vanhin, yrittäjävetoinen suunnittelutoimisto. Jos meillä olisi pääomasijoittaja, niin toiminta olisi hyvin erilaista. Silloin katsotaan vain EBITDAa. Jos se on hyvä, kaikki on hyvin. Olen sitä mieltä, että ihmisiä se ei puhuttele riittävästi, tai ainakaan niitä ihmisiä, jotka työskentelevät meillä. 

Yrityksen vahvuuksista puhuessaan Seitaniemi palaa ihmisiin. Moni asiakas tuntee samat suunnittelijat vuosien tai jopa vuosikymmenten ajalta. Leo Maaskola oy on mieluisa yhteistyökumppani etenkin arvokiinteistöhankkeissa. 

– Asiakkaamme tietävät, että meiltä he saavat juuri niiden kokeneiden asiantuntijoiden osaamisen, joiden vuoksi he ovat meidät valinneet.

Luottamus on usein rakentunut pitkän yhteistyön aikana. Maaskolan suunnittelijoiden kädenjälki näkyy monissa Helsingin tunnetuissa arvokiinteistöissä.

– Finlandia-talo, Kansalliskirjasto, Merikasarmi, K2 eli Valtioneuvoston kortteli, Suomenlinnan suojellut rakennukset ja Eduskuntatalo. Meillä on vahvuutena ihmiset, joiden osaaminen on sellaista, että sitä ei voi kopioida. Lisäksi arkkitehdit ja pääsuunnittelijat arvostavat meitä. Olemme hyvä kumppani ja Maaskolan tapa toimia on arvostettu. 

Mikä se Maaskolan tapa toimia sitten on?

– Kyse on yrityskulttuurista, mitä on hieman hankala sanoittaa, tai myydä. Se rakentuu ihmisten ympärille, jotka ovat olleet pitkään yrityksen palveluksessa. Kun meiltä ostaa palvelun, saa tietyn ammattilaisen palvelua. Tässä tulee esiin myös se, että meillä ei ihmiset vaihdu. Hankkeet kestävät useita vuosia ja tilaaja voi luottaa siihen, että saa meiltä tasalaatuista palvelua.

Yrityskulttuurin säilyminen näkyy myös omistusrakenteessa. Yrityksen sisältä on löytynyt seuraajat jokaiselle eläkkeelle jääneelle omistajalle. Seitaniemen mukaan näin ei välttämättä olisi, jos yritys olisi huomattavasti nykyistä suurempi.

– Yrityksessä ei ole ulkopuolisia omistajia. Kaikki omistajat työskentelevät yrityksessä, ja jos joku lähtee, hän myy osakkeensa pois. Kun joku jää eläkkeelle, uusi omistaja etsitään yrityksen sisältä. Tällä hetkellä omistajia on seitsemän, ja minun omistusosuuteni on niistä suurin, noin 30 prosenttia.

Tällä hetkellä yrityksen tilanne on hyvä. Näin ei aina ole ollut. 

– Mahdollisuus ostaa osuus yrityksestä tuli samaan aikaan, kun elämässä oli muutenkin paljon meneillään. Omakotitalo oli juuri valmistunut ja perheeseen oli syntymässä esikoinen. Samanaikaisesti käytännössä panttasin koko omaisuuteni.

Pian kaupanteon jälkeen selvisi, että yrityksen taloudellinen tilanne oli huomattavasti odotettua vaikeampi.

– Yritys olikin pahasti tappiollinen heti lähdössä. Mietin tosissani, miten kerron vaimolle, että koti meni alta. Onnekseni saimme tilanteen käännettyä melko pian. 

Tällä hetkellä töitä riittää ja meneillään on mielenkiintoisia hankkeita: muun muassa erään urheilustadionin suunnittelu ja yrityksen vanhimmalle asiakkaalle tehtävää Porthanian ja Physicumin peruskorjausta, jossa oli juuri nollavirhevastaanotto.

– Toimitilapuolella oli pitkään hiljaista, mutta se on nyt hieman piristynyt, myös uudiskerrostaloja on tullut työn alle pitkästä aikaa. Teemme paljon myös perinteisiä linjasaneerauksia, niille on jatkuva tarve.

Seitaniemi on itse suurempien hankkeiden alkutaipaleella mukana. 

– Lisäksi olen asiakkaiden kanssa tietysti paljon tekemisissä. Autan henkilökuntaa haasteiden ilmetessä ja otan ikävimmät palautteet vastaan. Osa ihmisistä käyttäytyy huonosti, ja silloin toimin työntekijämme kilpenä. Kusitolpaksikin minua on leikkisästi kutsuttu täällä.

Seitaniemi sanoo, että ei varsinaisesti haaveillut toimitusjohtajan roolista. 

– Olen ollut aina ahkera tekemään töitä ja sitä kautta on avautunut mahdollisuuksia. Olen huono ylläpitämään mitään rooleja ja luulen, että myös se on vienyt minua eteenpäin. Olen ylpeä siitä, että pystymme työllistämään 59 ihmistä ja tarjoamaan vakaan työpaikan. Meillä on periaatteena se, että työ on vain työtä, vaikka se onkin tärkeä osa elämää. Työpäivän jälkeen pitää ihmisellä olla energiaa niille asioille, jotka ovat hänelle oikeasti tärkeitä. 

Yrityksen perustajan Leo Maaskolan kädenjälki näkyy yrityksen kulttuurissa edelleen. 

– Kun on arkipyhä, teemme edellisenä päivänä vain puolikkaan päivän. Tämä on Leon peruja kuten myös se, että emme tavoittele kasvua vaan hyvää työelämää. Tätä ajatusta vaalimme edelleen. 

Seitaniemi ei itse laske työtuntejaan.

– Olen todella kiitollinen omasta asemastani. Rakastan työtäni ja olen luonteeltani innostuja. Meillä on ihmisiä, jotka haluavat hypätä heti kyytiin, kun saan uusia ideoita. Se on yksi meidän vahvuuksistamme. Organisaatio on matala, ja voimme mukautua ketterästi esimerkiksi asiakkaan tarpeeseen. 

Millaisia ominaisuuksia Seitaniemi ajattelee itsellään olevan johtajana?

– Minua kiinnostaa eniten se, mitä henkilökuntamme ajattelee minusta ihmisenä. Olen täällä palvelemassa meidän työntekijöitämme. Jos yhdellä sanalla pitäisi kuvailla, niin sanoisin, että olen palvelualtis, sekä henkilökuntaa että asiakkaitamme kohtaan. 

Ala muuttuu nopeasti

Talotekniikka-ala on Seitaniemen mielestä äärimmäisen kiinnostava, koska asiat muuttuvat ja kehittyvät kovaa vauhtia. Vastuullisuus, energiatehokkuus, kiertotalous, tekoäly ja uudet säädökset pakottavat uudistumaan jatkuvasti. Seitaniemi ei kuitenkaan kuulosta huolestuneelta. Päinvastoin.

– Tämähän on tosi makeeta. Muuttuva toimintaympäristö vaatii meiltä kuitenkin sitä, että koulutamme henkilökuntaamme aktiivisesti. Se myös sopii meidän henkilökunnallemme, että jatkuvasti pitää kehittyä ja oppia uutta. Uskon, että moni voisi myös kyllästyäkin, jos junnaisimme paikallamme. 

Haastattelun päättyessä keskustelu kääntyy työhuoneen seinälle. Peuran ja muflonin täytetyt päät muistuttavat metsästysharrastuksesta. Puheenparsi palaa vielä kerran samaan asiaan: perinteitä vaalitaan, mutta paikalleen ei saa jäädä.

– Jos ihmiset voivat hyvin ja ovat ammattitaitoisia, niin yrityskin voi hyvin, Seitaniemi päättää.

TYÖN VASTAPAINONA

Syntynyt Helsingissä, asuu tällä hetkellä Porvoossa.

Perheeseen kuuluu vaimo ja kolme kouluikäistä lasta ja mäyräkoira Armas. 

Valmistunut EVTEKistä vuonna 2001 insinööriksi ja myöhemmin suorittanut insinöörin YAMK-tutkinnon.