Lämpöpumppumyynti kasvoi reilun viidenneksen 

Lämpöpumppujen myynti kasvoi 22 prosenttia ja euromääräisesti vieläkin enemmän. 75 000 asennettuun lämpöpumppuun investoitiin yli puoli miljardia vuonna 2018.

Suomeen on myyty jo 900 000 lämpöpumppua. Lämpöpumppujen kokonaistuotanto on 10 TWh/a, mikä vastaa noin 15 prosenttia koko Suomen asunto- ja palvelurakennuskannan lämmityksestä. Uusiutuvaa energiaa ja hukkalämpöjä otetaan talteen lämpöpumpuille käyttöön 6-7 TWh/a. Investoinnin ovat tehneet pääasiassa talojen omistajat omilla rahoillaan. Kuluttajien päätöksen tekoa on helpottanut lämpöpumppuinvestointien kannattavuus ja kotitalousvähennys.

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry:n tilastojen mukaan lämpöpumppuja myytiin vuonna 2018 76 000 kappaletta, mikä oli 21,7 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuonna. Ilmalämpöpumppujen myynti oli 60 000, maalämpöpumppujen 8000, ilma-vesilämpöpumppujen 5000 ja poistoilmalämpöpumppujen 3000 kappaletta.

Ilmalämpöpumppumyynnin kovaa kasvua ruokki hellekesä. Maalämpöpumppujen kappalemääräinen myyntikin kääntyi lievään nousuun. Merkittävää on invertterisäätöisten maalämpöpumppujen läpilyönti sekä isompien kohteiden voimakas lisääntymien. Yhä useampi kauppakeskus, palvelurakennus, teollisuusrakennus ja kirkko saa lämpönsä ja jäähdytyksenä maaperästä.

Ilma-vesi-lämpöpumppujen myynti kasvoi eniten, 25 prosenttia. Niiden suoritusarvot, luotettavuus ja soveltuvuus Suomen lämmitysjärjestelmiin ovat parantuneet nopeasti, mikä on mahdollistanut nopean kasvun. Pienet poistoilmalämpöpumput menevät lähinnä uusiin omakotitaloihin. Kerrostalojen poistoilmalämpöpumput yleistyivät. Useaan sataan kerrostaloon asennettiin poistoilman hukkalämpöä talteenottava lämpöpumppu, jolla pienennetään parhaimmillaan jopa 50 prosenttia taloyhtiön kaukolämmön tai muun energian kulutusta. Yhä useammat taloyhtiöt siirtyivät kaukolämmöstä lämpöpumppupohjaiseen ratkaisuun.

76 000 lämpöpumppujärjestelmätoimituksen arvo on 450 miljoonaa. Kun siihen lisätään SULPUn tilastoista puuttuvat megawattiluokan lämpöpumppujärjestelmät kaukolämmön/-jäähdytyksen tuotantoon, teollisuuteen, kauppakeskuksiin ja muihin palvelurakennuksiin sekä lämpöpumppuliiketoiminnan oheistoiminnot kuten suunnittelu, toimitusvalvonnat, huollot ja muut palvelut, niin päädyttiin lämpöpumppualalla vuonna 2018 jo yli puolen miljardin vuosi-investointitahtiin.Tämä merkitsi noin 1 TWh/a lisäystä hiilidioksidivapaaseen lämmöntuotantoon.

Uudet liiketoimintamallit ovat jalkautuneet alalle. Lämpöpumppulämmönmyynti tai niin sanottu palvelumalli tarkoittaa sitä, että lämpöpumppuinvestoinnin tekeekin myyjäyritys, joka toimittaa lämpöenergian ja halutessa myös jäähdytyksen asiakkaalle. Asiakasta laskutetaan energiasta kuten sähkö- tai kaukolämpökaupassa. Palvelumalli alkoi yleistyä paitsi palvelurakennus- ja teollisuuskohteissa niin myös kerrostalojen poisto- ja maalämpökohteissa. Taloyhtiöiden päätöksenteon kannalta tämä malli on helppo ja houkutteleva. Ei tarvitse investoida, ainoastaan nauttia alentuneesta energialaskusta.

Kysyntäjoustoon, sähkönverkon tehontarpeen hallintaan, lämpöpumput ovat mitä mainioin väline. Lämpöpumppu on ainutlatuinen siltateknologia lämmön ja sähkön välillä, joka pystyy hyödyntämään varastoina järjestelmien vesitilavuuksia, rakennuksia, energiakaivoja sekä kaksisuuntaista jäähdytys-/lämmityskäyttöominaisuutta. Jo nyt kysyntäjouston orjaksi kytkettävää lämpöpumppujen lämpötehoa löytyisi noin 4000 MW ja sitä tuli viime vuonnakin 500 MW lisää. Ohjattavat sähkötehot ovat lämpöpumpun toimintaperiaatteen mukaisesti noin kolmannes lämpötehosta. Kaksi kolmasosaahan oli sitä talon ympärillä olevaa, tuolla mainiolla laitteella kerättävää ilmaisenergiaa.

 

 

 

Jätä kommentti

*

*