Lämpö lattiaan tulisijasta

Tässä talossa voi nukkua rauhassa yönsä ainakin vesivanhinkojen osalta. Vahinko antaa itsensä ilmi, kun kosteus havaitaan ilmakiertoisen lattialämmityksen paluuilmasta.

Taloon muuttava kaksilapsinen perhe halusi kätevän ja muunneltavan kodin. Alakerran oleskelutila on ryhmittynyt tulisijan ympärille, joka on talon päälämmityslaite. Talo lämpiää ilmakiertoisella lattialämmityksellä. Lämpönsä järjestelmä ottaa tulisijasta.

Talon LVI-suunnitelmasta vastannut Pasi Lehtimäki järjestelmää valmistavasta Tulilattia Oy:sta kertoo, että lämmönjohtamisominaisuuksista johtuen ilmakiertoisen lattialämmityksen putket ovat suuremmat kuin vesikiertoisen. Hyötysuhde on kuitenkin samaa luokkaa. Tulilattioita on jo noin sadassa talossa.

Lehtimäki sanoo, että tämän talon kaltaisissa passiivitaloissa lämmöntarve saadaan helposti katettua tulisijan lämmöllä. Energiatodistuslaskennassa perinteistä varaavaa takkaa ei huomioida päälämmönlähteenä, ellei sitä ole liitetty vesi- tai ilmakiertoiseenlämmitykseen.

Takasta tuleva lämpö ohjataan huonekohtaisten säätimien avulla huoneisiin, jossa lämmölle on tarvetta. Ylijäävä lämpö varastoituu talon rakenteisiin.

Koivuklapien sytyttely vaatii asukkailta jonkin verran aktiivisuutta.

”Puu on edullinen lämmönlähde. Jos sen käytön määrää halutaan maksimoida, tulee takkaa käyttää niin paljon kuin mahdollista. Määrällisesti tällainen passiivitalo ei kuitenkaan vaadi kauheasti lämmitysenergiaa. Kopallinen koivuklapia päivässä riittää. Jos tämmöisen talon lämmitysenergian tarve vuodessa on noin 4000 kWh, se tarkoittaa neljää koivuhalkomottia”, Lehtimäki laskee.

Puhdasta palamista

Takasta lämpö ohjataan lattioihin puhaltimella putkia pitkin, jotka kulkevat takkasydämen ympärillä. Savukaasuja putkiin ei viedä, vaan puhdas ilma kulkee suljetussa ilmapiirissä. Viilennyt ilmaa palaa aikanaan takaisin lämpiämään sydämen ympärille. Savukaasut poistuvat omaa hormiaan pitkin.

Lehtimäki kertoo, että palaminen on puhdasta tulisijassa. Tulilattiajärjestelmä on suunniteltu Saksan markkinoita silmällä pitäen. Siellä vaatimustaso palamisen puhtauden suhteen on kotimaista selvästi tiukempi.

Takkalämmitysjärjestelmää käytetään myös käyttöveden lämmitykseen. Lämmönvaihdin sijaitsee savupiipussa. Kesäaikaa varten talossa on aurinkokeräimet.

Jos asukasta laiskottaa, aurinko ei paista, mutta lämmölle on tarvetta, käynnistyvät sähkövastukset, jotka tuottavat tarvittavan lämmön lattioiden ilma kiertoon.

Patentoidun ilmakiertoisen järjestelmän etuna on, että lattiarakenteiden kosteutta voidaan seurata rei’itetystä putkista palaavan ilman kosteutta mittaamalla.

Muiden vuotojen varalle taloon on asennettu kosteustunnistimet ja magneettiventtiilit, jotka tarvittaessa katkaisevat vedensyötön automaattisesti.

Talossa voi reaaliajassa seurata lattioiden kosteuden lisäksi myös esimerkiksi lämpöenergian ja sähkön kulutusta tai auringon tuottaman lämpimän käyttöveden määrää.

Kokonaispäästöissä talo oli hiilijalanjäljeltään kaikkein pienin Vantaan asuntomessualueella. Kun mitataan yksikköpäästöt neliötä kohden, talo tuli vertailussa neljänneksi.

Passiivikivitalojen kosteusturvatalo
– 164 m² kivitalo
– 5 h + k + s + khh + varasto + autotalli
– Ulkoseinien U-arvo 0,10
– E-luku 116
– Energiatehokkuusluokka B
– Takkalämmitys (ilmakiertoinen lattialämmitys, jossa lämpö tuotetaan takalla, lisäksi takan piipusta kerätään lämpöä käyttövesivaraajaan), aurinkokeräimet, led-valaisimet ja älysähköjärjestelmä. Ilmanvaihdon esilämmityksessä käytetään hyväksi maapiiriä, jota tarvittaessa voidaan käyttää myös viilennykseen.

 teksti ja kuvat Minna Kärkkäinen