Lähiötä voi muuttaa mieleisekseen
Moni perhe hihkuisi, jos saisi yhden makuuhuoneen lisää vanhaan kerrostaloasuntoonsa. Se onnistuu, jos keittiö muutetaan makuuhuoneeksi ja tehdään tupakeittiö olohuoneeseen. Tampereen teknillisessä yliopistossa luodaan malleja, joiden avulla vanha asunto muuttuu asukkaan uusia tarpeita vastaavaksi. MuutosMallit -hankkeessa kehitettävien mallien avulla vanhan lähiöasunnon voi muuttaa esimerkiksi ikäihmisten tai nuoren perheen elämäntilannetta palvelevaksi.
”Ikäihmisten asunnoissa porrashuoneen ja asunnon esteettömyys on tärkeää. Koska hissin toteuttamisesta vanhaan kerrostaloon on jo runsaasti tutkimustietoa, keskitymme eritasoisiin muutoksiin itse asunnon sisällä”, korjausrakentamisen yliopisto-opettaja Harri Hagan ja tutkija Satu Huuhka kertovat.
Muutosmalleja voivat kiinteistönomistajat ja asukkaat soveltaa erilaisissa korjaushankkeissa oman arkkitehtinsa avustuksella. Korjaushankkeet voivat olla edullisia pikkumuutoksia, jotka asukas voi itse toteuttaa. Malleja voi soveltaa myös isompiin remontteihin, kuten kylpyhuoneen perusteellisen uudelleenrakentamiseen, mikä on mahdollista ainoastaan koko taloa koskevan linjasaneerauksen yhteydessä.
Lähiökerrostalot ja -asunnot vaikuttavat hyvin samanlaisilta Suomen eri puolilla. Asunnot ovat melko pieniä, ja yleisin asuntotyyppi lienee yhden makuuhuoneen kaksio. Aikanaan tällainen huoneisto oli varsin tyydyttävä perheasunto, mutta sittemmin vaatimustaso on noussut.
” Varsinkin kasvupaikkakunnilla asumiskustannukset ovat niin korkealla, että vaihto suurempaan asuntoon ei ole useinkaan realistinen haave. Tutkimme myös mahdollisuuksia yhdistää eri asuntoja suuremmiksi asunnoiksi saman kerroksen sisällä tai jopa eri kerroksissa”, Hagan sanoo.
Suomessa itse kerrostalot eivät koskaan olleet standardoituja, vaan ainoastaan niiden valmistustekniikka. Ennen yleispätevien, mutta joustavien muutosmallien kehittämistä on tutkimuksella todistettava, että lähiöasunnot Suomessa todella ovat samanlaisia. Tätä varten tutkijat ovat keränneet yli kolmensadan vuosina 1968-1985 rakennetun kerrostalon piirustukset yhteensä 62 paikkakunnalta.
”Tyypillisiä kerrostaloasuntoja tuosta aineistosta on tosiaan löytynyt, ja tutkimusapulaisina toimivat arkkitehtiopiskelijat ovat kehittäneet niihin muutosmalleja. Ensimmäiset tulokset julkaistaneen diplomitöinä vielä tänä syksynä”, Huuhka kertoo.
Lähiökerrostalojen ja -asuntojen muutossuunnittelun mallit (MuutosMallit) -hanke päättyy vuonna 2015. Sitä rahoittaa Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA Asuinalueiden kehittämisohjelmasta.
MuutosMallit -hankkeen kanssa rinta rinnan etenee sisarhanke LähiöOppi. Sen aikana tuotetaan julkaisu lähiöiden asuinympäristöjen parantamisen ja rakennusten energiatehokkaan korjaamisen tueksi. Julkaisua voivat hyödyntää suunnittelijat, kuntapäättäjät, asunto- ja kiinteistöosakeyhtiöt, isännöitsijät sekä asukasaktiivit.
Julkaisu lähtee konkreettisista taloyhtiöiden kehitystarpeista ja etenee ennakkoluulottomiin mutta tutkittuihin ja toteuttamiskelpoisiin ideoihin. Julkaisun keskeisiä teemoja ovat teknisen korjaustarpeen tunnistaminen ja korjausmahdollisuudet, energiatehokkuus korjausrakentamisessa, oleskelualueiden kehittäminen, esteettömyys, asumisen laatu, asuntojen muuntojoustavuus ja muutossuunnittelu, täydennys- ja lisärakentaminen, rakennusosien kierrätys, lähipalvelut sekä yhteisölliset tilat.
LähiöOppi on osana Ara:n asuinalueohjelmaa toteutettava oppimateriaalihanke, joka päättyy vuoden 2015 kesäkuussa. Hankkeen vastuullisena johtajana toimii Harri Hagan ja projektipäällikkönä Tuomo Joensuu.
