Kuntien vaikuttava ilmastojohtaminen on investointi tulevaisuuteen
Kunnilla on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen hillinnässä. Useiden kuntien ilmastotavoitteet ovat kunnianhimoisia, mutta niiden vieminen käytäntöön on vaikeaa.
Motiva Oy kehittää parhaillaan kuntien ilmastojohtamisen mallia, jolla halutaan vauhdittaa käytännön työtä ilmaston hyväksi kunnissa.
Päästövähennystavoitteiden toteutuminen edellyttää ilmastonäkökulman liittämistä kaikkeen johtamiseen ja päätöksentekoon. Ilmastonmuutoksen hillintä edellyttää myös käytännön työtä kunnissa. Osa kunnista tavoitteleekin kansallisia tavoitteita tiukempia päästövähennyksiä.
Esimerkiksi Iin kunta onnistui puolittamaan hiilidioksidipäästönsä vajaassa kymmenessä vuodessa. Iin kunnanjohtaja Ari Alatossava peräänkuuluttaa kaupunkien johdon sitouttamisen merkitystä ilmastotyössä.
”Kestävän kehityksen tavoitteet eivät saa olla vain yksi tavoite ja toiminto muiden joukossa, vaan sen pitää luoda raamit kaikelle toiminnalle ja johtamiselle. On tärkeää, että ilmastotoimia ei nähdä kustannuksina vaan investointeina tulevaisuuteen”, painottaa myös hankkeeseen osallistuva Alatossava.
Valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva Oy kokoaa nyt yhteen toimivimmat käytännöt ja suositukset kuntien ja kaupunkien ilmastojohtamiseen. Ilmastojohtajat-hanketta rahoittaa ympäristöministeriö.
”Tavoitteena on työstää edelläkävijäkuntien esimerkkien pohjalta hyvän ilmastojohtamisen reseptikirja, joka on hyödynnettävissä valtakunnallisesti kaikissa kunnissa. Lähtökohta on se, että edistetään kuntien ja kaupunkien ilmastojohtamisen vaikuttavuutta”, kertoo asiantuntija Salka Orivuori Motivasta.
Kuuden kunnan vertaisarviot esimerkkinä
Esimerkkeinä toimivat kuuden kunnan ilmastotoimien ja –johtamisen vertaisarviot. Ensimmäinen vertaisarviointi tehtiin viime viikolla Hyvinkään kaupungista, jossa arvioijina toimivat Iin sekä Kuopion ilmastotoimia aktiivisesti edistäneet kuntatoimijat.
Osallistuvat kaupungit ja kunnat saavat vertaisarvioinnin kautta tukea ja muiden asiantuntijoiden näkemyksen ilmastojohtamisensa nykytilasta, vahvuuksista ja kehittämiskohteista.
”Hyvinkään näkökulmasta arviointi osui ajallisesti hyvään hetkeen. Hyvinkää on juuri laatimassa Kestävän kehityksen tiekarttaa, joten hankkeen kautta saatu vertaisnäkemys on tärkeä toiminnan ja tavoitteiden toteutumisen kannalta. Toivon myös, että kaupungin ilmastotoimista voisi löytyä esimerkkiä myös muille”, kertoo Hyvinkään kaupungin ympäristötoimen johtaja Mika Lavia.
Hyvinkään vahvuuksia on muun muassa eheä kaupunkirakenne, joka mahdollistaa kestävän viisaan liikkumisen, kuten kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen lisäämisen. Kuntien esimerkkejä hyödyntävä ja kuntien ilmastojohtamisen suositukset sisältävä ”reseptikirja” julkaistaan alkuvuodesta 2020.
Suositusten ja hyvien käytäntöjen levittämiseksi järjestetään kuntien ja kaupunkien johdolle, asiantuntijoille ja päättäjille suunnattuja yhteiskehittämisen ja vertaisoppimisen mahdollistavia “oppimoita” vuoden 2020 aikana.
