Kohti uutta rakentamislakia – Ilmastoselvitys- ja tietomallinnusvaatimukset siirtyvät vuodella

Talotekniikka on mukana uuden rakentamislain ilmastoselvityksen arvioinnissa. Tämä on vastuullisuusliiketoiminnan kehitysjohtajana Granlundilla toimivan Tytti Bruce-Hyrkäksen mukaan iso muutos. 

– Talotekniikka on pitkään tehnyt hyvää työtä. On autettu rakennusten energiatehokkuuden parantamisessa ja energiakulutuksen vähentämisessä päästöjen osalta. Mutta päästöintensiiviset materiaalit ovat ehkä jääneet huomaamatta: teräs ja muut metallit, muovit ja myös elektroniikka, josta voi syntyä arvoketjuissa isojakin vaikutuksia. Tekemiemme hiilijalanjälkiarvioiden mukaan vaikutukset toimitilakohteissa voivat olla koko elinkaaren päästöistä 20 prosenttia tai jopa ylikin. Talotekniikan materiaalit ovat usein rungon jälkeen suurin yksittäinen tekijä, hän sanoo. 

Bruce-Hyrkäs muistuttaa, että talotekniikan päästöjä syntyy rakennushankkeen elinkaaren alun lisäksi siitä, että talotekniikkakomponentteja vaihdetaan kohteen elinkaaren aikana useita kertoja. Jokaisessa vaihdossa materiaalit täytyy hankkia ja kierrättää uudelleen.  

– Asuinkerrostaloissa vaikutukset eivät välttämättä ole niin suuret. Mutta jos et laske ja ohjaa talotekniikan päästöjä toimitilakohteiden rakennushankkeissa, sinulla on siellä 20 prosentin kakku päästöjä, joihin et voi vaikuttaa, hän sanoo.

Tästä on löytynyt Bruce-Hyrkäksen mukaan rakennusten päästöjen laskennassa talotekniikan osalta sokea piste: Aiemmin rakennusten vähähiilisyyttä on tavoiteltu käytön energiatehokkuuden kautta. Nyt on enenevässä määrin tunnistettu, että vain osa rakennuksen ilmastovaikutuksista syntyy rakennuksen käytöstä. 

– Esimerkiksi energia- ja päästöintensiivisten materiaalien valmistusketjusta ja toisaalta myös rakennusten huollossa ja elinkaaren lopussa syntyy paljon vaikutuksia. Edelläkävijäyritykset tuottavat jo tuotteistaan hiilijalanjälkitiedon. Mutta monelta on jäänyt huomaamatta sieltä päästöjä, joita voisimme ohjata. 

Talotekniikan rooli näkyväksi
 
Eduskunta hyväksyi vuonna 2023 rakentamislain, jonka ”korjaussarja” oli lausunnolla alkuvuodesta 2024. Korjattu laki tulee voimaan vuoden 2025 alusta. Korjaussarjaa ei ole vielä hyväksytty. Jutun tiedot perustuvat voimassa olevaan lakiin ja korjaussarjaan. 
 
Ympäristöministeriön mukaan rakentamisluvan kolmen kuukauden käsittelyaikatakuun, rakennuksen hiilijalanjälkilaskennan sekä tietomallimuotoisen rakentamisluvan voimaantulo siirtyvät vuodella eteenpäin. Niitä vaaditaan 1.1.2026 alkaen. Rakennuksen materiaaliseloste muuttuu rakennustuoteluetteloksi: rakennusmateriaalien sijaan seurataan rakennustuotteiden määrää. Se helpottaa rakennustuotteiden uudelleenkäyttöä. Rakennuksen ilmastoselvitys sisältää hiilijalanjälkilaskennan, ja se säädetään toimitettavaksi lopputarkastuksen yhteydessä.

Ilmastoselvitys tekee Bruce-Hyrkäksen mukaan talotekniikan roolin näkyväksi. 

– Se voi tuoda myös liiketoimintamahdollisuuksia talotekniikkatuotevalmistajille, jotka on tehneet jo parempaa työtä ja vähentäneet päästöjä. Heidän työnsä ei aiemmin ole tullut välttämättä näkyväksi suunnittelun kautta tai rakennushankkeissa.

Bruce-Hyrkäs sanoo, että vaatimukset koko rakennuksen elinkaaren ilmastovaikutuksen laskemisesta ollaan tuomassa rakentamislakiin nyt ensimmäistä kertaa. 

– Vaatimukset koskevat uudiskohteita, joille asetetaan käyttötarkoitusluokittain raja-arvot sille, kuinka suuri hiilijalanjälki rakennuksesta saa elinkaaren aikana syntyä. Tässä huomioidaan materiaalin valmistusketjut, työmaalla syntyvät vaikutukset, käyttövaiheessa tapahtuvat osien vaihdot ja energian kulutus sekä skenaario elinkaaren lopussa rakennuksen purkamisesta syntyville vaikutuksille.  
 
Luovutusvaiheen tarkkaa tietoa

Bruce-Hyrkäs pitää merkittävänä sitä, että ilmastoselvitys siirrettiin korjaussarjassa todettavaksi vasta rakennushankkeen loppukatselmukseen. Silloin talotekniset tuotteet ovat tiedossa, ja voidaan käyttää tarkkaa tuotetietoa. Lain aikaisemmassa versiossa ilmastoselvitys olisi ollut lupavaiheessa.

– Talotekniikan kannalta muutos on hyvä, lupavaiheessa siitä olisi hyvin vähän tietoa. Tämä tuo mahdollisuuden erottua hyvillä ratkaisuilla, Bruce-Hyrkäs sanoo. 

Hän muistuttaa kuitenkin, että vaikka ilmastoselvitysvaatimuksen täyttyminen osoitetaan luovutusvaiheessa, vähähiilisyyttä on ohjattava läpi hankkeen. Näin varmistetaan vaatimusten täyttyminen.

Lvi-Infon toimitusjohtaja Magnus Sirén piti Finnbuild-messuilla esityksen rakentamislain ilmastoselvityksen vaatimuksista. Hänkin piti korjaussarjassa hyvänä muutoksena sitä, että rakennustuoteluettelo tehdään tai täydennetään vasta hankkeen luovutusvaiheessa. Silloin erityissuunnitelmista löytyvät myös lvi- ja sähkötuotteet, ja asennettujen tuotteiden tiedot tiedetään tarkkaan.

– Lämmitys, vesi, viemäri, ilmanvaihto ja sprinklerit ovat mukana, samoin kalusteet ja päätelaitteet. Automaatiota, kannakkeita ja kiinnikkeitä ei huomioida esimerkiksi putkilinjoissa ja sähköasennuksissa. Listassa vaaditaan GWP-luku (Global Warming Potential). Valmistajien osuus tästä on A1–A3. Se tarkoittaa raaka-aineiden valmistuksesta ja kuljetuksesta sekä tehtaalla tuotteen valmistuksesta syntyviä hiilidioksidipäästöjä. Mutta se loppuu siihen, tehtaan portille. Markkinoille kuljettamisen lukujen ilmoittaminen tulee työmaan ja kaupan asiaksi, Sirén sanoi.
 
Erityissuunnitelmia rakennusvalvonnalle

Uuden rakentamislain ja sen korjaussarjan tietomallinnusvaatimuksissa talotekniikkaa koskee myös erityissuunnitelmien toimittaminen rakennusvalvonnalle. 

– Rakennusvalvonta voi perustellusta syystä määrätä tietyt erityissuunnitelmat toteutettavaksi ja toimitettavaksi lupavaiheessa tai rakennustyön aikana. Niitä voidaan vaatia myös täydennettäväksi. Vaaditut erityissuunnitelmat tulee päivittää toteumamalliin. Rakennuksen omistajan on huolehdittava siitä, että toteumamalli ja koneluettavat tiedot pidetään ajan tasalla, ja niitä päivitetään muutostöiden yhteydessä, Bruce-Hyrkäs sanoo. 
 
Bruce-Hyrkäs näkee tietomallinnuksen kehittymisessä mahdollisuuksia hankkeiden ja ylläpidon parempaan ohjaamiseen. Jos toteumatieto syntyisi rakennuksesta yhdenmukaisessa muodossa tietomalliin tai siihen linkitettynä, se voisi edesauttaa hankkeiden kiertotalouden toteutumista ja oikea-aikaista ylläpitoa. Tietoa voisi myös jakaa tehokkaasti suunnittelijasta riippumatta esimerkiksi kustannuslaskentaan, vähähiilisyyteen ja ylläpitoon. Se voisi hänen mukaansa vaikuttaa myös parempaan aikataulutukseen.

– Prosesseista pystytään poistamaan myös hukkaa, kun hankinnalla on oikea-aikaiset tiedot siitä, mitä minnekin tarvitaan. Tällä hetkellä rakennuksiin asennetuista laitteista ja järjestelmistä syntyy hyvin epätäydellistä dokumentaatiota. Tai sitten tieto on hajallaan pdf-tiedostoissa, joista se on vaikea käsitellä ja viedä eri tarkoituksiin. 

Bruce-Hyrkäs nostaa uudesta rakentamislaista ja sen korjaussarjasta esiin vielä talotekniikka-alaa koskevat pätevyysvaatimukset. Marraskuussa tämän jutun kirjoitushetkellä hän oli huolissaan siitä, miten paljon pätevyysvaatimusten suhteen oli vielä auki, vaikka säädäntö on tulossa voimaan jo vuodenvaihteessa.

– Esimerkiksi pätevyystodistuksia antavat tahot voidaan hyväksyä vasta vuodenvaihteen jälkeen, vaikka silloin säädäntö on jo voimassa.