Kaj Karumaan (kuvassa vasemmalla) mukaan käytettävissä olevista vanhoista piirustuksista huolimatta hormikartoitus on yleensä välttämätön. Sellaisen toteutus kuuluu Seppo Parviaisen toimenkuvaan.

Koneellinen ilmanvaihto käy vanhaankin taloon

Vanhojen asuinkerrostalojen painovoimainen ilmanvaihto on muutettavissa toimivaksi, koneelliseksi ja jopa tarpeenmukaiseksi hyödyntämällä automaatiota. Bulevardilla sijaitsevassa kohteessa yhteishormisto erotettiin omaksi palo-osastokseen vaihtamalla huoneistojen venttiilit kuristimiksi luokitettuihin.

Teksti ja kuvat: Vesa Tompuri

Koneellinen ilmanvaihto alkoi vähitellen yleistyä sen jälkeen, kun Suomen Puhallintehdas vuonna 1950-luvun alussa patentoi kuristinventtiilin. Tätä vanhemmissa asuinkerrostaloissa rakennusvaiheessa asennettu ilmanvaihto on painovoimainen.

Tähän asti koneellinen ilmanvaihto on ollut ilmanvaihtoratkaisu lähinnä uudisrakentamisessa, jolloin tilankäyttö ei koskaan ole ylipääsemätön ongelma. Vanhoissakaan taloissa tilankäyttö ei ole ongelma silloin, kun pelkästään poistoilmanvaihto koneellistetaan, kuten Bulevardi 36:ssa parhaillaan tehdään.

Tulo–poistojärjestelmässä kanavien tilantarve on kaksinkertainen verrattuna pelkkään poistojärjestelmään. Sinänsä koneellinen poistoilmanvaihto vie vähemmän tilaa kuin painovoimainen.

Silti koneellinen ilmanvaihto on toistaiseksi toteutettu varsin harvassa alun perin painovoimaisella ilmanvaihdolla varustetussa asuintalossa. Bulevardilla konsulttina toimineen Swecon sisäilmasto- ja energia-asiantuntija Kaj Karumaan mukaan syynä hitaaseen yleistymiseen on konservatiivinen suhtautuminen toimiviinkin uusiin ideoihin.

Syitä varovaisuuteen voi hakea jopa 1970-luvun öljykriisistä, jolloin taloyhtiöt pysäyttivät poistopuhaltimia yöksi. Kun vielä kannustettiin tiivistämään ikkunoita, tuloksena oli ala-arvoinen sisäilma.

LVI-ala ei tuolloin saanut ääntään kuuluviin, ja siitä jäi sellainen mielikuva elämään, että koneellinen ilmanvaihto aiheuttaa pelkkiä ongelmia. Nyt ajat ovat kuitenkin toiset ja automaation mahdollistama tarpeenmukainen ilmanvaihto sekä uusi tapa osastoida tiloja paloteknisesti ovat tuoneet pulmiin ratkaisun.

– Aiemmin kukin huoneisto ja sitä vastaava hormi muodostivat oman ilmanvaihto- ja paloteknisen osastonsa. Kun tarpeenmukaisesti etäohjattava kuristusventtiili sijoitetaan huoneiston ja hormin väliseen seinään, hormi muodostaa yhdessä muiden sen läheisten hormien kanssa oman osastonsa, Karumaa perustelee.

Karumaan ideoimaa ratkaisua sovelletaan maaliskuussa päättyvässä As Oy Bulevardi 36:n ilmanvaihtoremontissa. Ratkaisulla on paremman paloturvallisuuden lisäksi se ilmeinen etu, että huonokuntoisenkaan ilmanvaihtohormin kuljettamat hajut eivät tämän jälkeen tunkeudu huoneistosta toiseen. Samalla järjestelmä mittaa ja varmistaa, että ilma varmasti vaihtuu tarpeenmukaisesti.

– Tässä kohteessa ei ole tarvinnut miettiä tällaista näkökohtaa. Tiedän kutienkin useita tapauksia, joissa naapurisopukin on ollut koetuksella tämäntyyppisistä syistä, Karumaa kertoo.

Koko talotekniikka kerralla

Bulevardi 36:n ilmanvaihtoremontin kimmokkeena oli se, että ilmanvaihto ei yksinkertaisesti toiminut. Aluksi esillä oli
päävaihtoehtona vanhan painovoimaisen ilmanvaihdon korjaaminen.

Tätä varten kiinteistössä tehtiin perusteellinen hormikartoitus. Siihen tarvittiin hormikamera, jollainen hormikunnostusurakoihin keskittyvillä yrityksillä, kuten Bulevardi 36:n ilmanvaihtoremonttia urakoivalla Suomen Hormistosaneeraus Oy:llä pääsääntöisesti on.

Hormikartoitus tuotti välttämättömät lähtötiedot Swecossa laadituille ilmanvaihdonkorjaussuunnitelmille, kuten myös niiden toteuttamiselle. Suunnitelmien mukaisesti kiinteistön kaikkiin noin sataan asuntoon asennettiin uudet, automaattisesti ilmavirtaansa tehostavat venttiilit, jotka on varustettu ”poissaolopainikkeella”. Venttiilit kommunikoivat etänä tietojärjestelmän kanssa, ja näin välittyy tieto ilmanvaihdon kunkin hetkisestä tilasta. Uusien venttiilien asennukseen meni yhteensä aikaa vain muutama päivä, mutta valmisteleviin töihin kului muutama kuukausi. Itse asennus huoneistossa vie minimissään vain 20 minuuttia venttiiliä kohti.

– Nämä työt kannattaisi ehdottomasti tehdä linjasaneerausten yhteydessä, jolloin samalla rupeamalla saataisiin tehdyksi kaikki tarpeellinen. Nyt ollaan pääsemässä eroon lyhytjännitteisestä toimintatavasta, jota voi verrata takavuosien katutöihin. Silloinhan yksi laitos kerrallaan käytiin kaivamassa auki ja sitten taas peittämässä kaivannot”, pohtii toimitusjohtaja Seppo Parviainen Suomen Hormistosaneeraus Oy:stä.

Neljännesvuosisadan ajan erikoisurakointia harjoittanut Parviainen kertoo lyhyenkin pistäytymisen porraskäytävässä paljastavan, toimiiko talon ilmanvaihto vai ei. 1950-luvun alussa ja sitä aikaisemmin rakennettujen talojen portaikkoon työntyvä, vanhoille taloille ominainen haju on peräisin nimenomaan toimimattomasta ilmanvaihdosta, ei niinkään vanhoista materiaaleista. Kun hajut tunkeutuvat hormin hataruuden takia naapuriin, naapurisovun säilyminen voi olla herkässä.

Älykkäitä venttiilejä

Palotekninen osastointi lähtee ajatuksesta, että huoneisto yhdessä siihen yhteydessä olevan hormin kanssa muodostaa yhden paloteknisen osaston ja paloeristys on hoidettu tämän mukaisesti. Tällöin hajut pysyvät ”neljän seinän sisällä”.

Painovoimaisen ilmanvaihdon huoneistokohtainen toimimattomuus on jatkuva riski. Jos toimivuus halutaan saada luotettavammaksi, useampi hormi voidaan järjestää yhdeksi yhteiskanavaksi, joka varustetaan älykkäällä puhaltimella. Se reagoi muuttuviin tilanteisiin.

Tällöin tarvitaan paloeristys kunkin huoneiston ja hormiryhmän muodostaman tilan välille. Eristykseksi yleensä riittää kivirakenteinen väliseinä, johon kuristusventtiili sitten kiinnitetään.

– Olennaista on myös, että poistoilmareitti ulottuu alhaalta ylös asti ja että ylhäällä on oikein mitoitettu sekä tarpeenmukaisuuteen reagoiva huippuimuri, Karumaa muistuttaa.

Kun asennusurakka on ohi, vastuu siirtyy yleensä huoltoyhtiölle. Nykyään useimmilla huoltoyhtiöillä on valmius tarkistaa kuvaillun ilmanvaihdon toimivuus etänä.

Tämä on luotettavaa, kunhan järjestelmän asetukset on tehty oikein. Tärkeää on myös asukkailta saatava palaute: se kertoo, toimiiko ilmanvaihto vai ei.

Myös Swecolla on valmiudet seurata ilmanvaihdon toimivuutta etänä. Kanta-Helsingin alueella on Karumaan mukaan tekeillä vielä pidemmälle menevä ilmanvaihtoremontti, jossa asuinkerrostaloon tehdään linjasaneerauksen yhteydessä ”täysiverinen” tulo- ja poistoilmanvaihtojärjestelmä.

– Näin saadaan lämmitetty ja suodatettu tuloilma, ja lisäksi poistoilmasta lämpö talteen. Alalla ovat muutkin kuin painovoimauskovaiset ajatelleet tällaisen olevan lähes mahdotonta toteuttaa, eikä vähiten hintasyistä. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, Karumaa toteaa.

Seppo Parviainen ”virittää” hormikameraa käyttökuntoon.

Tavallisen näköinen poistoilmaventtiili toimii etäohjattuna ja tarpeenmukaisesti.

Vanha keskuslämmityshormi on saanut seurakseen huippuimurin.

Kommentit

    Timo lindholm
    12.3.2020 18:45

    Mihin perustuu "toimivuus", Artikkeli keskittyi poistoilmaan. Mikä parametri ohjaa venttiiliä?. Makuuhuoneen Co2?, Jos tuloilmavirrat oikeaan huoneeseen on näin varmistettu niin miten korvausilma ja asumisterveys (vedottomuus) on kohteessa toteutettu?.

    Rako
    27.3.2020 12:53

    Miksi valita asumisterveyden kannalta kaikkein riskialttein tapa.

Jätä kommentti

*

*