Kaukolämpöön liittyminen yhä vilkasta
Kaukolämpö on säilyttänyt asemansa Suomen suosituimpana lämmitysmuotona. Viime vuonna kaukolämpöön liittyi 3200 uutta asiakasta.
Heikosta uudisrakentamisen suhdannetilanteesta huolimatta kaukolämpöön on liitytty edelleen kohtuullisen vilkkaasti, johtaja Jari Kostama Energiateollisuus ry:stä sanoo.
”Ollaan tosin jäljessä huippuvuosista, jolloin kaukolämpöön liittyi jopa yli 5000 uutta asiakasta vuodessa”, Kostama jatkaa.
Juuri valmistuneen Kaukolämpötilasto 2013 mukaan kaukolämpöyrityksiin valmistui viime vuonna uusia, pääosin biopolttoaineita käyttäviä voimalaitoksia ja lämpökeskuksia lähes 20 kappaletta. Niiden yhteenlaskettu kaukolämpöteho oli 175 MW.
Hajautettua tuotantoa kotimaisilla polttoaineilla
Kaukolämpöä tuotetaan yli sadassa voimalaitoksessa yhteistuotantona sähkön kanssa. Sen lisäksi Suomessa on yli tuhat lämpökeskusta hajautettuna kaukolämpöverkon varrelle. Tuotantolaitosten tehot vaihtelevat muutamasta sadasta kilowatista muutamaan sataan megawattiin paikallisista olosuhteista ja tarpeista riippuen.
Monella paikkakunnalla tehdään yhteistyötä teollisuuden kanssa hyödyntäen niiden hukkalämpöjä tai tuotantokapasiteettia. Myös lämpöyrittäjät ovat tärkeä yhteistyökumppani lämmön hankinnassa.
Kaukolämpöä tuotetaan enenevässä määrin kotimaisilla polttoaineilla. Kaukolämmön tuotannossa puun ja muiden biomassojen käytön osuus on kasvanut voimakkaasti. Kaukolämpöala täyttää siten osaltaan 2020 tavoitteet.
Lisäksi muiden kotimaisten polttoaineiden, kuten turpeen ja erilaisten sivu- ja jätetuotteiden käytöllä kaukolämmön energialähteenä on vahva asema. Puuta ja turvetta käytetään erityisesti niiden luontaisilla käyttöalueilla. Ne ovat tärkein kaukolämmön lähde kolmessa neljäsosassa Suomen maakunnista.