Kaukolämmöstä maalämpöön – Päivä energia-asentajan matkassa

– Täällä ei yleensä ole parkkipaikka näin täynnä, sanoo Tom Allen Seneran energia-asentaja Timo Mannila, kun tapaamme Helsingin Pasilassa Onninen Express -myymälän edessä.

Syy selviää sisällä: myymälässä on juuri päättymässä Ammattilaisen aamiainen -tapahtuma. Mannilalla on aikomuksenaan hakea liikkeeseen valmiiksi tilattuja kupari- ja zn-puristeosia. 

Lähdemme kohti Helsingin Hakuninmaata ja M2 kodit omistamaa pienkerrostalokohdetta, missä Mannila työskentelee parhaillaan. Taloyhtiössä on meneillään lämmitysmuodon muutos kaukolämmöstä maalämpöön. 

Hanke toteutetaan palvelumallina, eli taloyhtiö ostaa lämpöä kilowattihinnoittelulla energiayhtiöltä, tässä tapauksessa Voltan Lähienergialta. Voltan rahoittaa projektin, Tom Allen Senera vastaa käytännön kokonaisuudesta kuten huolloista ja järjestelmän teknisestä ylläpidosta kiinteistössä.

– Taloyhtiölle tämä on kokonaispalvelu, Mannila kertoo. 

Kohteen lämmönjakohuone on muunneltu taloyhtiön vanhasta kuivaushuoneesta, sillä maalämpöpumppujärjestelmä tarvitsee enemmän tilaa kuin kaukolämpöjärjestelmä. Vanhaan kuivaushuoneeseen asennetaan kolme 1 000 litran varaajaa, yksi 500 tulistusvaraaja, 90 kW:n sähkökattila sekä kolme 88 kW:n lämpöpumppua, jotka toimivat porrastetusti. Maalämpökaivoja porattiin yhteensä 23 kappaletta. 

Mannila on työskennellyt kohteessa lokakuun ajan, ja projekti jatkuu vielä jonkin aikaa. 

Mannila kertoo, että käyttövesi tuotetaan esilämmityskierukoilla ja varaajilla: kylmä vesi (noin viisi astetta) johdetaan ensin esilämmityskierukoiden kautta noin 25–35 asteeseen, minkä jälkeen lämpöpumppu nostaa lämpötilan 55–60 asteeseen tulistuspiirissä. Sähkökattila toimii varalämmönlähteenä ja huipputehon täydentäjänä.

– Varaajat kytketään sarjaan lämpöpumppujen ja sähkökattilan väliin. Ohjaus priorisoi aina maalämmön. Järjestelmä käyttää Naturet-maalämpönestettä maapiirissä; menolämpötila kaivoihin on noin 0 astetta ja paluu 6 astetta. Virtaus säädetään tasapainotusventtiileillä ja magneettisuodattimilla, jotta kiertovesipumput pysyvät puhtaina.

Naturet-maalämpöneste on etanolipohjainen lämmönkeruuneste. 

– Sen avulla siirretään luonnonlämpö maaperästä, vesistöistä ja kalliosta ympäristöystävällisesti kotien, rakennusten ja käyttö- veden lämmitysenergiaksi.
Sen käytöstä on hyvät kokemukset jo vuosien ajalta. 

Laitteet on asennettu äänieristettyjen lattiakannakkeiden varaan, jotta tärinä ei siirry rakenteisiin. Kaikki kannakoinnit on irrotettu seinistä ja katosta.

– Tom Allen Seneralla kehitettiin aikoinaan tämä lattiakannakointi, jossa on elastiset eristeet alla, eli ajatus on katkaista äänireitti kantaviin rakenteisiin. Tätä tapaa käyttää nykyään moni muukin.

Projekti vaiheistetaan niin, että kaukolämpö pidetään käytössä siihen asti, kunnes sähkökattila ja varaajat tuottavat lämmityksen ja käyttöveden. Sen jälkeen maalämpöjärjestelmä kytketään päälle ja testataan. Maalämpöpumput ovat valmiina odottamassa asennusta Tom Allen Seneran varastolla. 

– Asukkaiden kannalta katko kestää tyypillisesti vain yhden työpäivän ajan. Kylmä vesi toimii koko ajan, mutta lämmin vesi ja lämmitys katkeavat hetkeksi kytkennän aikana.

Piha-alueelle porataan yhteensä 23 energiakaivoa, syvyydeltään 300–310 metriä. Kaivoissa käytetään PE-putkea ja lämpökaapelia. Lämmönsiirtonesteenä toimii etanolipohjainen lämmönkeruuneste.

Huollettavuus edellä

Projektissa korostuu huollettavuus. Putkistoihin on jätetty irrotusyhteitä ja linjojen ilmauksia. 

– Haluamme, että kaikki laitteet ovat purettavissa ja huollettavissa ilman rälläkkää. Se näkyy rivissä muutamana ylimääräisenä liittimenä, mutta säästää aikaa ja kustannuksia myöhemmin, esimerkiksi huoltotilanteissa.

Koska lämpö myydään sähkön kilowattituntihinnan mukaan, kaikki tuotantolinjat on varustettu energiamittareilla. 

– Mittarit keräävät dataa myös optimointia varten.

Tom Allen Seneralla on omat automaatioasiantuntijat, jotka tuntevat lämmitysprosessit ja usean eri laitevalmistajan lämpöpumppujen toimintalogiikan. Lämmitysjärjestelmän ohjaamiseen käytetään yleensä suomalaisen rakennusautomaatiojärjestelmätarjoajan tuotteita, johon Tom Allen Senera on vuosien kokemuksella rakentanut toimivat ohjelmakirjastot.

– Moni käyttää pumpputoimittajan vakioautomaatioita, mutta me hyödynnämme usein laajempaa rakennusautomatiikkaa. Se mahdollistaa kokonaisvaltaisemman lämmitysjärjestelmän hallinnan ja on usein asiakkaillemme kestävämpi ratkaisu, koska siihen on integroitavissa jatkossa myös muuta talotekniikkaa.

Automaation integrointi on myös palvelumallin ydin: optimointi parantaa hyötysuhdetta, tasaa huipputehoja ja helpottaa etähallintaa.

Palvelumallissa investointi ei rasita taloyhtiön tasetta, mutta edellyttää läpinäkyvää mittausta, huollettavaa toteutusta ja automaatiota, joka optimoi järjestelmän joka päivä.

Haasteena epäeettiset toimijat

Maalämpöalalla on toimijoita, joiden toiminta ei saa kehuja Mannilalta. 

– Kun lähdetään kaukolämmöstä kohti maalämpöä, suunnitteluvaiheessa on helppo mennä sieltä missä aita on matala. Varaaja saatetaan jättää liian pieneksi, maapiiri alimitoittaa tai varalämmön toteutus korvata pelkällä sähkövastuksella. Silloin saadaan hintaa poljettua, mutta ei luotettavaa järjestelmää. 

Tom Allen Seneran toimintatapana on jäädä kohteeseen huoltamaan järjestelmää, joten oikomiseen ei ole varaa. 

– Jos suunnittelu- ja asennusvaiheita ei tehdä laadukkaasti, ongelmat ovat meillä itsellämme edessä. Sen vuoksi tähtäämme aina mahdollisimman laadukkaaseen lopputulokseen.

Mannilalla on kerrostalon pesuhuoneen piha-alueella pieni työskentelytila, missä hän muun muassa hamputtaa eli tiivistää kierreliitoksia. 

– Hamputtaminen on vanha, mutta edelleen toimiva tapa tiivistää kierreliitokset. Käytän hamppua erityisesti silloin, kun liitos halutaan varmasti pitäväksi ja pitkäikäiseksi. Liitos pysyy tiiviinä, mutta on silti purettavissa myöhemmin. Hamppu on vähän anteeksiantavampi kuin teippi – se ei kovetu eikä vuoda, kunhan sitä ei laita liikaa. Hamppu mukautuu kierteen väleihin ja elää materiaalin mukana, minkä ansiosta liitos pysyy tiiviinä myös lämpötilavaihteluissa. 

Kylmäaineet ja turvallisuus

Mannila asensi Lappeenrannassa Thermia Mega Eco -lämpöpumput edellisellä työmaallaan. Pumput käyttävät R454B-kylmäainetta. Portaittain kiristyvä F-kaasuasetus ohjaa kohti luonnollisia kylmäaineita. Siirtymä on pitkä, mutta laitehankinnoissa ja -asennuksissa trendi pitää huomioida jo nyt. 

– R454B ei ole luonnollinen kylämaine, mutta se askel oikeaan suuntaan, koska senGWP-arvo on selvästi pienempi kuin R-410A. 

Asennuksessa on noudatettavaA2L-luokan kylmäaineille määrättyjävarotoimia eli huolehdittava riittävästä ilmanvaihdosta, vuototunnistuksesta ja paloturvallisuudesta asennuksen ja huollon aikana.

– Pumpuissa on vuodosta kertovat anturit ja oma EX-puhallin, joka siirtää mahdollisen kaasun hallitusti ulos. Kanavoinnissa tämä pitää huomioida, ja se aiheutti työmaalla suunnilleen viikon ylimääräiset työtunnit, kun paikan päällä lähdimme suunnittelemaan oikeanlaista ja turvallista asennusta. 

Hotellielämää

Mannila asuu Tampereella, mutta työskentelee ympäri Suomea. Maanantaista torstaihin hän asuu kohdepaikkakunnan hotellissa ja tekee pitkää päivää. Tänä vuonna työmaita on ollut muun muassa Lappeenrannassa ja Tammisaaressa. 

– Työrytmi on tuttu monille LVI-asentajille, jotka kiertävät eri projekteissa ympäri Suomea. Meillä saa laskea matkaan kuluvan ajan työaikaan, mikä on positiivista. Eli maanantaisin lähden kotoa yleensä seitsemän aikaan ja ajan sinne, missä kohde milloinkin sijaitsee ja lähden torstaina työpäivän jälkeen kotiin. 

Vuosia Tom Allen Seneralla on vierähtänyt viisi. Hotellielämä on vaatinut totuttelua

– Minulla on mukanani aina melkoiset varusteet sijauspatjasta ja tyynystä lähtien. Olen aika isokokoinen, ja olkapäissä on hieman vaivoja, niin en pysty tavallisessa hotellisängyssä nukkumaan saamatta kipuja.  

Iltaisin Mannilla saunoo, käy salilla ja pyöräilee. 

– Hotellihuoneessa ei iltojaan voi viettää, se alkaisi ahdistamaan.

Mannila on koulutukseltaan levyseppähitsaaja. Vuoden 2008 taantuma hiljensi oman alan työt. Hän päätti hakeutua LVI-alalle ja siirtymä oppisopimuksella kävi luontevasti. Vaikka suurin osa talotekniikan putkista tehdään nykyään puristusliitoksilla, asentaja pitää kiinni vanhasta taidosta. 

– Hitsaaminen on sellainen taito, joka kannattaa opetella ja myös ylläpitää taitoa. Jos tekee puristusliitoksilla, tarvitaan aina pari senttiä lisää tilaa. Hitsaamalla pystyy tekemään kompaktimmin ja pienemmällä putkikoolla.

Mannila käyttää tig- ja puikkohitsausta ruostumattomaan teräkseen ja kaasu- ja puikkohitsausta mustan teräksen hitsaukseen. Hän kertoo tehneensä viime vuosina myös projekteja, joissa maapiirit tehtiin rosteriputkesta juuri tilanpuutteen ja keston vuoksi. 

Mannila harmittelee, että ammatillisessa opetuksessa ei välttämättä saa enää oppia hitsaukseen.

– Hitsaaminen on käsityötä. Se vaatii kärsivällisyyttä ja rauhallisuutta. Moni nuori ei enää opettele sitä, mutta kun sen osaa, siitä on etua koko työuralla.