Kaksi työhullua lvi-insinööriä

Olli Väisänen ja Heimo Mäkinen muodostavat kunnianhimoisen työparin, jossa yli puolen vuosisadan työkokemus ja nykyhetki kohtaavat.

Kuva: Miia Manner

Tämä juttu sai alkunsa, kun Heimo Mäkisen tytär Elina Hiltunen teki Linkediniin päivityksen isänsä kohtaamasta ikäsyrjinnästä: ”Omakotitalon rakennuslupaa varten piti ilmoittaa lvi-suunnittelija. Isäni tekee töitä nuoremman vastavalmistuneen lvi-insinöörin kanssa ja omakotitalon rakentaja oli palkannut tämän tiimin lvi-laitteiden suunnittelijaksi. Kun kunnan tarkastaja oli nähnyt isäni tiedot, hän oli ilkkunut: Onko tämä vitsi, kun lähes 90-vuotias on ilmoitettu suunnittelijaksi?”

Mäkinen on tehnyt lvi-alan suunnittelutöitä 54 vuotta ja työskennellyt pitkään muun muassa virkamiehenä Asuntohallituksessa, tarjouslaskijana ja suunnittelijana Vesionninen Oy:llä, Yhtymä Onnisella ja Granlund & Oksasella. Lvi-alalla hän aloitti asentajana Kokkolan Vesi ja Lämmössä vuonna 1953, joten kokemuksen puutteesta ei ainakaan ole kyse.

Unelma insinöörin koulutuksesta syttyi metsäkämpillä.

– Tyttäreni päivitys sai Linkedinissä noin 123 000 silmäparia. Olen 86-vuotias, en 90-vuotias, enkä ole millään muotoa kalkkeutunut. Minulle itselleni tuli lähinnä mieleen ajat, kun työskentelin virkamiehenä Asuntohallituksessa. Siellä koin olevani ennen kaikkea ihmisten palvelija, vaikka olinkin virkamies. Työssä piti osata käsitellä ihmisiä oikein, eikä minkäänlaista syrjintää sallittu, Mäkinen kertoo.

Mäkinen kertoo olevansa luonteeltaan sopuisa. Särmikkyys, jos sitä ikinä olikaan, hioutui metsurin hommissa.

– Nuorena teinipoikana työskentelin metsurina Ruotsissa ja asuin metsäkämpillä muiden työmiesten kanssa. Siellä ei särmikkyydelle ollut sijaa. Asuntohallituksessa oli paljon valtaa, mutta pääjohtaja muistutti meitä aina, että teemme työtä verorahoilla ja olemme palveluammatissa. Toivoisin tätä asennetta myös virkamiehelle, joka kyseenalaistivat minun ammattitaitoni ikäni vuoksi.

Kunnianhimo yhdistää

Metsäkämpillä syttyi myös unelma insinöörin koulutuksesta. Suomeen palattuaan Mäkinen opiskeli ensin 19-vuotiaana kesken jääneen kansakoulun loppuun ja sen jälkeen iltakoulussa työn ohessa kauppa- ja keskikoulun. Hän valmistui lvi-insinööriksi vuonna 1968 Helsingin teknisen opiston lvi-tekniikan opintolinjalta.

Mäkinen ja Väisänen ammentavat osaamistaan puolin ja toisin.

Mäkinen tekee lvi-suunnittelua työparinsa Olli Väisäsen kanssa, joka opiskeli myös työn ohessa ja valmistui insinööriksi kaksi vuotta sitten. Kaksikon tiet kohtasivat Keravalla.

– Valmistuin ammattikoulun lvi-linjalta vuonna 2000. Tein sen jälkeen paljon asennustöitä Keravalla, ja tapasin Heimon työmaalla ensimmäisen kerran 2000-luvun alkupuolella. Meitä yhdistää kunnianhimoinen ote tähän työhön.

Mäkinen ja Väisänen ammentavat osaamistaan puolin ja toisin: Mäkisellä on vuosikymmenien asiantuntemus ja työkokemus takanaan ja tärkeänä tavoitteena saada osaamistaan jaettua eteenpäin. Väisänen puolestaan taitaa digitaalisen puolen ja häneltä Mäkinen saa ajantasaista, uutta tietoa alalta. Lisäksi Väisäsen yli 20 vuoden kokemus putkiasennustöistä, josta yli kymmenen vuotta yrittäjänä, tuo lvi-suunnitteluun oman kulmansa. Pitkä kokemus asennustyöstä tuo suunnittelutyöhön myös kustannustietoutta.

Korjataan vasta kun on pakko

Kaksikko tekee yhteistyönä pääasiassa lämmitysverkoston tasapainotukseen liittyviä suunnittelutöitä, esimerkiksi taloyhtiön teettäessä asennusliikkeellä venttiilien vaihdon.

– Jokaiselle venttiilille on oma arvonsa, jonka suunnittelija laskee virtaukselle, eli paljonko vettä kiertää läpi. Työ on puhtaasti laskentaa ja tämä on Heimon erikoisalaa. Minulla on suunnitteluohjelmistot, joiden avulla tarvittavat lukemat saa laskettua automaattisesti. Mutta Heimo tekee työn manuaalisesti laskemalla. Se on Heimon vahvuus ja näitä teemme yhdessä paljon, Väisänen kertoo.

Mäkisen ja Väisäsen yhteistyö toimii siten, että Väisänen myy suunnittelutyön ja Mäkinen laskuttaa oman osuutensa Väisäseltä.

Taloyhtiöillä on huono tapa ajaa järjestelmät loppuun.

– Pääasiassa teen suunnittelutöitä vanhoihin kiinteistöihin, joten Heimon kokemus on kullanarvoista. Hänellä on työkokemusta usean vuosikymmenen ajalta. Heimolla löytyy muun muassa lämmityspattereista lämmönluovutuskäyrien tekniset tiedot jopa sellaisista pattereista, jotka on viime vuosisadan alussa rakennettu, Väisänen kertoo.

Molemmat harmittelevat yhteen ääneen, että taloyhtiöillä on huono tapa ajaa järjestelmät loppuun. Kun korjauksia lähdetään tekemään ennakoimattomasti, tulee kiire. Kiireessä ei pystytä tekemään suunnitelmia niin huolellisesti kuin pitäisi ja kilpailutusvaihe jää usein kokonaan pois. Lämmityskaudelle sattuva remontti häiritsee asukkaita, ja haittapuolena tulee myös se, että asukkaat eivät ole ehtineet välttämättä varautua remonttiin taloudellisesti.

Tarkastaminen jää suunnittelijan harteille ja tämä on mielestäni iso ongelma.

– Korjauksiin ryhdytään vasta sitten, kun on pakko. Kaukolämmitykseen liittyvää laitteiden uusintaa pitäisi tehdä nimenomaan ennakoivasti. Järjestelmillä on tietty käyttöikä, joten remontit voisi helpostikin ennakoida, mutta jostain syystä se jää usein tekemättä. Pitkälti syynä on varmasti tietämättömyys. Taloyhtiöiden hallitusten jäsenillä ei usein ole osaamista tai tietotaitoa ennakoida taloteknisiä asioita. Haluaisin kannustaa hallituksia kutsumaan alansa ammattilaisia kertomaan ennakoivasti korjaustarpeista kokouksiinsa, Mäkinen sanoo. 

Merkittävä epäkohta on myös systemaattisen valvonnan puute.

– Vesi- ja viemärijohdot ja ilmanvaihto tarkastetaan, mutta lämpöjohtoverkostoa ei kukaan viranomainen tarkasta rakennusvaiheessa, eikä kuvia leimata. Tarkastaminen jää suunnittelijan harteille ja tämä on mielestäni iso ongelma, Mäkinen harmittelee.

Mäkinen sanoo, että Asuntohallitus, joka lakkautettiin vuonna 1993, oli aikanaan edelläkävijä.

– Esimerkiksi energiansäästön eteen tehtiin paljon työtä. Asuntohallituksessa ideoitiin paljon. Esimerkiksi energiansäästön eteen tehtiin paljon työtä. Ja minun aikanani muun muassa tuli 
määräyksiin ja suosituksiin yksitehohanat, lämpöpumpulla toimivat kuivaushuoneet, termostaattiset patteriventtiilit ja paineenalaiset putket pois rakenteista. Nykyään vastaavaa virastoa ei ole.

Ongelmia kulmahuoneissa

Energiansäästöön liittyvä viimeaikainen kampanjointi ei herätä Mäkisessä ja Väisäsessä varauksettomia hurraa-huutoja.

– Astetta alemmas -kampanjan idea on tietysti hyvä. Mutta valitettavasti se ei oikein toimi, jos pattereiden säätöventtiilit ovat epäkunnossa. Liian usein tulee eteen asuntoja, missä venttiilit ovat rikki ja sisällä niin kuuma, että talvellakin joutuu pitämään ikkunoita auki, Väisänen sanoo.

Säätäminen, venttiilien toimivuus ja ennakointi ovat työmme tärkeät kulmakivet.

Säätämättömissä taloissa tulee ongelmia etenkin kulmahuoneissa. Lämmitysverkoston menolämpötilaa joudutaan usein ajamaan kuumempana kylmien asuntojen vuoksi, jolloin toisissa asunnoissa on vastaavasti kuuma. Ja säätämättömiä taloja on paljon.

– Teoreettinen laskenta ei välttämättä huomioi talon eri ulottuvuuksia, ja silloin taloyhtiössä voi olla toisissa asunnoissa kylmä ja toisissa kuuma. Kaikista huonoin tilanne on silloin, kun säädöt ”vedetään hihasta”, sitäkin valitettavasti näkee silloin tällöin. Lisäksi säätövaiheessa pitää asentajien olla todella huolellisia. Vesi pitää pakottaa kiertämään viimeiseen patteriin asti, sillä muuten vesi kiertää siellä, missä sen on helpoin kiertää, Mäkinen muistuttaa.

Mäkisen ja Väisäsen yhteinen intohimo on tehdä työ aina huolella ja kunnianhimoisesti.

– Me teemme vain ja ainoastaan laadukasta työtä. Säätäminen, venttiilien toimivuus ja ennakointi ovat työmme tärkeät kulmakivet.

________________________________________________________________________________________________________________________________________________________

Mitä teillä on työn alla tällä hetkellä?

Tällä hetkellä teemme Sipoossa sijaitsevan hoitokotialueen LVI-asemapiirustuksen päivitystä ajantasaiseksi.

Mikä työssäsi on parasta?

Väisänen: Pidän teknisten ongelmien selvittämisestä, ja niihin eri ratkaisujen miettimisestä.

Mäkinen: On ilo kuulla asukkaiden positiivisia palautteita, esimerkiksi kohteissa, jossa on ollut aikaisemmin lämmitysongelmia. ”Kiitos suunnittelijalle, nyt kaikki patterit lämpenevät”.

Vapaa-ajalla

Väisänen: Olen kai vähän työhullu, niin kuin Heimokin. Kotitoimistolla on helppo ryhtyä töihin milloin tahansa. Minulla on kolme koiraa, jotka katkaisevat mukavasti työpäivän useampaan kertaan ja niiden kanssa ulkoilen paljon. Viime talvena aloitin säännöllisen avantouinnin Tuusulanjärvellä.

Mäkinen: Käyn kaksi kertaa viikossa tansseissa, Ruusulinnassa ja Puistokulmassa Hiekkaharjussa. Edesmennyt vaimo oli innokas tanssija ja kiersin hänen kanssaan 40 tanssilavaa. Tansseihin laitan aina insinöörisormuksen sormeen, jonka sain sisareltani, kun valmistuin. Työn alla on omaelämäkerrallinen tietokirja, jonka nimeksi tulee Jätkä. Se kertoo pontikankeitosta, metsurin hommista ja sisältää myös oikeaa asiaa. Tällä hetkellä kasassa on noin 160 sivua. Luen tiedelehtiä paljon, lisäksi perehdyn Albert Einsteinin työhön. Erityinen kiinnostuksen kohde on tällä hetkellä kvanttifysiikka. Työntekoa aion jatkaa edelleen.

Lue lisää

Katso kaikki