Kaavoituksella on mahdollistettu asuntorakentaminen vuosiksi eteenpäin pääkaupunkiseudulla

Huomattavimmat kaavoissa jo olemassa olevat asuntorakentamismahdollisuudet ovat Helsingin entisillä satama-alueilla.

Kerrostalovarannon määrä pääkaupunkiseudun asemakaavoissa on kasvanut joka vuosi 2010-luvulla. Huomattavimmat kaavoissa jo olemassa olevat asuntorakentamismahdollisuudet ovat Helsingin entisillä satama-alueilla. Tiedot käyvät ilmi HSY:n julkaisemasta tonttivarantokatsauksesta.

Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY tuottaa kahdesti vuodessa avoimena datana paikkatietoaineiston, joka esittää voimassa olevien asemakaavojen käyttämättä olevan rakennusoikeuden Helsingissä, Espoossa, Vantaalla ja Kauniaisissa. Sen mukaan pääkaupunkiseudulla on rakennusoikeutta jäljellä useiden kymmenien tuhansien asuntojen rakentamiseen.

– Helsingissä Vuosaaressa ja Herttoniemessä on merkittäviä mahdollisuuksia kerrostalojen rakentamiseen vuonna 2019 voimaan tulleiden asemakaavojen myötä, kertoo seututietoasiantuntija Laura Lähteenmäki HSY:stä.

– Asemakaavatilanteen puolesta kerrostaloja pystytään rakentamaan runsaasti myös Espooseen Länsimetron varrelle ja Vermonniittyyn sekä Vantaan Kivistöön.

Kerrostalovarannon määrä lähes kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa

Kerrostalojen rakentamiseen tarkoitettua rakennusoikeutta on paljon käyttämättä myös Helsingin entisillä satama-alueilla Jätkäsaaressa, Kalasatamassa ja Kruunuvuorenrannassa sekä Postipuistossa. Asumisen asemakaavavaranto on ollut 2010-luvulla kasvussa.

Kerrostalovaranto on kasvanut pientalovarannon hitaasti vähentyessä. Toistaiseksi kerrostalovarannon kasvu on kuitenkin ollut pääasiassa nopeampaa kuin pientalovarannon vähentyminen, mikä on mahdollistanut asumisen varannon kasvun kokonaisuutena. Asuntoja on mahdollista rakentaa sekä osittain jo rakennetuille että tyhjille tonteille.

– Pääkaupunkiseutu lähtee tälle vuosikymmenelle huomattavasti paremmista asetelmista asuntotuotantoa ajatellen, kuin mikä tilanne oli viime vuosikymmenen alussa. Kerrostalovarannon määrä on vuosikymmenessä lähes kaksinkertaistunut, vaikka asuntotuotantovauhti on kiihtynyt päättyneen vuosikymmenen loppupuoliskolla, ts. tietoyhteistyöyksikön päällikkö Heikki Levola sanoo.

MAL-sopimusmenettelyssä asemakaavoitukselle asetetut kerrosalatavoitteet on pääkaupunkiseudulla saavutettu, mikä on heijastunut positiivisesti myös varannon kasvuna. Tavoitteiden saavuttaminen seudullisesti on olennaista jatkossakin tonttivarannon kehittymisen kannalta.

Kaupungit suurin kerrostalovarannon omistaja

Varannon omistus on pysynyt suhteellisen muuttumattomana koko 2010-luvun: pääkaupunkiseudun kaupungit omistavat selkeästi suurimman osan maasta, jolla on kerrostalovarantoa. Pientalovarannosta suurin osa sijaitsee yksityishenkilöiden ja perikuntien omistamalla maalla.

 

Lue lisää

Katso kaikki