Höyryn voimalla eteenpäin

Keravalla osataan höyry jo kolmannessa polvessa. Viialan perheen höyryn ja vedenkäsittelyn ympärille rakentama konserni hakee vertaistaan ja on upea mallisuoritus perheyritykseltä.

Höyryvoimalla on edelleen iso rooli energiaratkaisuissa – itse asiassa vieläpä hyvin keskeinen – vaikka höyrykoneen keksimisestä on kulunut jo laskutavasta riippuen satoja vuosia, ellei enemmänkin. Höyrykoneen yhtenä isänä pidetään skotlantilaista James Wattia, mutta hänen olennaisin keksintönsä oli ulkopuolisen lauhduttimen käyttö. Ulkopuolisella lauhduttimella höyrykone saatiin toimimaan nopeammin.

Vaikka arkikielessä puhumme esimerkiksi ydinvoimasta tai kaukolämmöstä, on kummassakin loppujen lopuksi kyse veden keittämisestä ja sen höyrystämisestä energiantuotannon tarpeisiin. Vain tuulivoima ja aurinkoenergia tuottavat sähköä ja lämpöä ilman höyryä, muu energiantuotanto nojaa vahvasti höyryyn ja sen ominaisuuksiin.

Keravalla sijaitseva Höyrytys Oy on perustettu vuonna 1959. Vajaa kymmenen vuotta myöhemmin, vuonna 1968, oli vuorossa konsernin toisen tukijalan, vedenkäsittelytekniikoihin keskittyneen HyXo Oy:n perustaminen. Näin alkoi muodostua Päähöyry-konserni.

”Isäni isä perusti Höyrytyksen. Hänen isällään oli puolestaan autokorjaamo, joten minä olen suvussamme yrittäjä jo neljännessä polvessa, ja yrityksen johdossa jo kolmatta polvea”, HyXon toimitusjohtajana toimiva Harto Viiala kertoo.

HyXossa oli alun perin muitakin perustajajäseniä, mutta heidät ostettiin jo alkuvuosina ulos yrityksestä. Siitä lähtien sekin on ollut täysin Viialan perheen omistuksessa. Konsernin kolmas tukijalka – sähkö-, automaatio ja kunnossapitotoimituksiin keskittynyt Saku-tek Oy – ostettiin osaksi Päähöyry-konsernia kymmenen vuotta sitten.

Perhe on tätä nykyä myös pääomistaja tanskalaisessa Eurowater-yrityksessä. Kaikissa yrityksissä hallituksen puheenjohtajana toimii Harto Viialan isä, teollisuusneuvos Harry Viiala.

Puutarhamullan höyrytyksestä liikkeelle 

”Ihan varma en ole, mistä isoisäni innostus höyrytykseen lähti alunperin, mutta Tanskasta hän on idean saanut. Vielä 1950–60 -luvun taitteessa höyrytystä käytettiin pääasiassa kasvihuoneissa mullan käsittelyyn ja desinfiointiin. 1960-luvun puolen välin tienoilla siirryimme rakennuksilla sulattamaan lunta ja jäätä, ja sitä teemme edelleenkin”, Harto Viiala kertoo.

Rakennushöyry olikin Höyrytyksen pääbisnestä aina 1980–90-luvulle saakka.Sen jälkeen teollisen höyryn myynnistä ja varaenergiaratkaisujen tarjoaminen kaukolämpöpuolelle sekä teollisuuteen ovat muodostaneet isoimman bisnesalueen.

”Rakentamisessa ei lämpöä ja höyryä enää siinä määrin tarvita. Rakentaminen on muuttunut, eikä betonin kuivumiseen tarvita enää lämpöä eikä rakenteisiin haluta vesihöyryä.”

Linkki HyXoon selittyy Harto Viialan mukaan sillä, että höyrynvalmistukseen tarvitaan pehmeää vettä, ja se taas vaatii vedenkäsittelyä ja -kemikaaleja. Sittemmin HyXo on laajentanut toimintaansa höyryntuotannosta kunnalliseen vedenkäsittelyyn, joka on jo isompi liiketoiminta-alue kuin höyryntuotanto. Lisäksi HyXossa panostetaan teollisuuden vedenkäsittelyyn.

”Mutta kattilaveden käsittelystä HyXo lähti liikkeelle. Se sama kattilavesikemikaali, jota aloimme myydä vuonna 1968 ja myös ne vedenkäsittelylaitteet, joita aloimme silloin Tanskasta tuoda, niin niiden molempien valmistajat ovat edelleen meidän kanssamme”, Harto Viiala huomauttaa.

Loikka ulkomaille 

Päähöyry-konserni on siinä mielessä outolintu, että se on omistajana myös päämiehelleen, Eurowaterille, jolla on Euroopassa 400 työntekijää ja se tekee reilun 60 miljoonaa euron liikevaihdon. Päähöyryn kolmen yrityksen palveluksessa on Suomessa 120 henkilöä, ja ne tuottavat yhteensä reilun 30 miljoonan euron liikevaihdon.

”Tanskassa tuli 15 vuotta sitten eteen sukupolvenvaihdos ilman jatkajia, jolloin päätimme lähteä mukaan ja ryhdyimme Eurowaterin pääomistajaksi kahden johtoon kuuluneen henkilön kanssa. Näin saimme varmistettua jatkossa myös tuotteidemme saatavuuden.”

Harto Viialan isä oli jo aikoinaan ilmoittanut vanhoille omistajille, että jos mietitte muutoksia omistuspohjaan, niin ottakaa häneen yhteyttä. Ja tästä pidettiin kiinni.

Eurowater myy tuotteitaan 20 eri Euroopan maassa ja Suomessa HyXo on yksi heidän jälleenmyyjistään. Yritys ei lähde ulkomaille, koska sillä on ulkomaisia päämiehiä, joiden tuotteita Suomessa myydään.

”Sen sijaan samalla konseptilla olemme panostaneet Baltiaan. Siellä meillä on Filter As, jolla on toimintaa kuudessa eri maassa. Sen palveluksessa on 250 henkilöä, ja se tekee 55 miljoonaa euroa liikevaihtoa”, Harto Viiala kertoo.

Voimme kuitenkin laajentaa toimintaamme kansainvälisesti viemällä HyXon liiketoimintakonseptia. Höyrytyksen osalta katsomme, mihin varaenergiabisnestä voisi lähteä viemään.”

Saku-tek puolestaan toimii sekä alihankkijana HyXolle ja Höyrytykselle automaatiojärjestelmissä ja projekteissa, mutta heillä on myös oma bisnesalue. Heidän päätoimiala käsittää järjestelmäsuunnittelua muun muassa mekaniikka-, hydrauliikka-, pneumatiikka- ja metalliala sekä sähkö- ja automaatiotarpeisiin.

Höyryn uusia mahdollisuuksia

Höyryä käytetään Harto Viialan mukaan siinä mittakaavassa, kuin pitääkin. Uutena vähemmän tunnettuna liiketoiminta-alueena hän näkee höyryn hyödyntämisen varaenergiapalveluna.

”Siirrettävien höyrytyslaitteiden käytön etuna on, että korjaus-, huolto- tai ylläpitotilanteissa koko tehdasta tai prosessia ei tarvitse sulkea, kun me voimme toimittaa varavoimaa suoraan prosessiin. Tällöin puhutaan tunneista, päivistä tai jopa viikoista”, Harto Viiala sanoo.

”Aiemmin vastaavissa tilanteissa on tehdas jouduttu laittamaan kiinni, mikä on aiheuttanut seisokkeja. Nyt me voimme tarjota höyrykapasiteettia niin, että tuotanto jatkuu häiriöttä, samoin asiakkaan kassavirta.”

Näin voidaan tehdä isompiakin remontteja teollisuudessa ilman keskeytyksiä. Nyt pitäisi vain saada ihmiset ymmärtämään, että tämä on mahdollista.

Ilmastonmuutoksen huomiointi heijastuu energiaintensiivisen Höyrytyksen toimintaan. Energiapuolelle on oltu tähän saakka kiinni fossiilisissa polttoaineissa, koska höyryn tuotto vaatii polttoaineita.

Tarkoitus onkin vähitellen siirtyä fossiilisista polttoaineista biokaasuihin. Sitä kautta katsotaan asiaan vihreämmältä puolelta ja silloin ollaan mukana ilmastonmuutoksen torjunnassa.

Teollisuus karkuteillä 

HyXon isoin haaste on, että teollisuus karkaa Suomesta pois. Aikaisemmin teollisuus on ollut iso asiakas, mutta onneksi kuntasektorin tarpeet ovat nousussa. Tämän ansiosta liiketoiminta ei kutistu, mutta osuuksissa ja painopisteessä tapahtuu muutoksia.

”Hyvä esimerkki on elektroniikkateollisuus, joka kaipaa ultrapuhdasta vettä. Tämä olisi meille hyvää sarkaa ja sen me osaamme tehdä hyvin, mutta tehtaat karkaavat Suomesta”, Viiala huomauttaa.

”Merkittävän kokoisia kotimaisia laitoksia oli vielä joskus kymmenkunta kappaletta. Nyt niitä on enää muutama, ja tämä on monella tapaa ikävä suuntaus”.

Jätevesipuolelle määräysten tiukkeneminen luo kuitenkin korvaavia mahdollisuuksia bisnespuolella. HyXo tarjoaa vaihtoehtoja päästöjen minimoimiseen, mutta kaikilla ei ole pakotetta ryhtyä vielä toimenpiteisiin.

Esimerkkinä Harto Viiala mainitsee Porvoonjoen, jonka matkan varrella Lahdesta lähtien on monta kuntaa, jotka laskevat jätevetensä jokeen. Mutta kaikki sinne laskettu jätevesi on puhtaampaa kuin joessa virtaava vesi, koska valumavesien mukana tulee vesistöön enemmän ravinteita kuin jätevesilaitoksista.

”Vedenkäsittelyn kannalta vesi on Suomessa liian puhdasta. Periaatteessa vettä voisi suoraan juoda mistä tahansa järvestä, kun Keski-Euroopassa saman joen vedet käytetään moneen kertaan. Siellä ei ensimmäisten suodatusasteiden jälkeen päästä ihan vielä sille tasolle, mitä meillä on veden laatu luonnostaan.”

Tulevaisuuden haasteissa yksi on kuitenkin keskeisin; työvoima. Uusien tekijöiden löytäminen on iso haaste, niin huollossa kuin asiantuntijoidenkin osalta.

”Myyjämme ovat asiantuntijoita, jotka suunnittelevat ja mitoittavat vaativia prosesseja. Me menemme paikalle, kun jossain on ongelmia”, Harto Viiala korostaa.

”Meidän on tiedettävä prosesseista ja vedenkäsittelystä enemmän kuin asiakas. Ja sama on tilanne höyrytyksessä.”

Konsernin tulevaisuus 

Päähöyry-konsernin jokaista haaraa on tarkoitus kasvattaa ja kehittää edelleen. Harry Viiala toimi aikoinaan kaikkien yhtiöiden toimitusjohtajana, ja nyt konsernissa on kolme toimitusjohtajaa.

Konsernin toiminta on hajautettu ja se vastaakin hyvin maslovin tarvehierarkiaa. Yritykset tarjoavat ratkaisuja ruoan, lämmön ja veden tuotantoon. Ruoka ei ole suhdanneherkkää ja näillä leveyspiireillä lämmittäminenkin todennäköisesti jatkuu vielä pitkään.

”Toki meillä edelleen kilpailua riittää. Mutta kun tekee asiat kunnolla, niin töitäkin piisaa.”

Harto Viiala on omien sanojensa mukaan kasvanut yrityksen mukana. Hän aloitti perheyrityksen palveluksessa jo vuonna 1986 tehden muun muassa laskujen mapitusta. Siitä lähtien hän on ”kuulunut kalustoon”.

Harton sisar toimii hoiva-alalla eikä ole yhtiössä päätoimisesti mukana, mutta kylläkin työskentelee konsernissa hallitustasolla. Seuraavan sukupolven vanhin ehdokas täyttää keväällä 10 vuotta, joten sieltä ei saada vielä vahvistuksia vähään aikaan. Kaikilla on vapaus päättää, mitä elämällään tekevät.”

 

Kuvateksti: Toimitusjohtaja Harto Viialan väki on lähtökuopissa lumen ja jään varalta. Toiminnan painopiste on siirtynyt entistä enemmän rakennuksilta teollisuuteen ja energiantuotantoon.

Teksti ja kuva: Heikki Heikkonen

Jätä kommentti

*

*