Eurooppa-neuvoston energialinjaus myönteinen yllätys

On jopa hieman yllättävää, että Eurooppa-neuvosto pääsi viime perjantaina aamuyöstä sopuun EU:n ilmasto- ja energiapolitiikan linjauksista vuoteen 2030 ja etenkin ja että kompromissina syntynyt linjaus on hyvä. Linjaus osoittaa sitoutumista pitkän aikavälin ilmastotavoitteiden saavuttamiseen. Samalla se nostaa Euroopan kilpailukyvyn ja energian saantivarmuuden keskeisiksi tavoitteiksi.

”EU tuo yli puolet energiastaan ja noin kolmannes siitä tuodaan Venäjältä. Erityisen haavoittuva Eurooppa on kaasun suhteen”, toteaa EU:n energiapolitiikan tulevaisuutta tarkastellut johtaja Pertti Salminen Energiateollisuus ry:stä.

EU:n linjauksen päätavoite on 40 prosentin kasvihuonekaasujen vähennystavoite vuoteen 2030 mennessä 1990 tasosta. Päästökauppa on pääohjauskeino ja sitä luvataan uudistaa. Energiavaltaisen vientiteollisuuden kilpailukyky luvataan turvata. Positiivista on, että päästökaupan sähkön ja lämmön hintaa nostava epäsuora rasitus hiilivuotoaloille esitetään kompensoitavaksi.

Miinuspuolella on mainittava lämmitys. Yli 40 prosenttia Euroopan käyttämästä loppuenergiasta kuluu talojen ja veden lämmittämiseen. Kuitenkaan Eurooppa-neuvosto ei mainitse lämmitystä päätelmissään. EU:n olisi tehtävä itselleen lämmitys- ja jäähdytysstrategia jo pelkästään turvallisuussyistä.

Suomalainen kaukolämpö ja -jäähdytys sekä sähkön ja lämmön yhteistuotanto ovat ehdottomasti huippua koko Euroopassa ja niiden lisäämiseen tulisi myös muualla pyrkiä. Lisäksi päästökauppaa olisi laajennettava talokohtaiseen öljy- ja kaasulämmitykseen.

Toisena puutteena on Salmisen mukaan vähäinen kiinnostus teknologian kehittämiseen ja innovaatioiden tukemiseen. EU:ssa ja jäsenmaissa energiatukien painopistettä olisi selkeästi siirrettävä kypsän teknologian tuotantotuista uuden kehittämiseen ja markkinoille saattamiseen sekä päästökaupan ulkopuolisten päästöjen vähentämiseen.

Kolmanneksi Eurooppa-neuvostolla on harhainen käsitys päästökaupan ulkopuolisen sektorin päästöjen vähennysmahdollisuuksista. Rikkaimpien maiden pitäisi pystyä vähentämään 15 vuodessa päästöjään jopa 40 prosentilla.

Tämä tarkoittaa, että tavoitteen saavuttamiseksi liikenteessä ja talokohtaisessa lämmityksessä päästöt pitäisi karkeasti puolittaa. Autot uusiutuvat hitaasti ja rakennukset vieläkin hitaammin. Tavoite johtaa väistämättä erilaisten joustomekanismien käyttöön ja nostaa siten rasitusta päästökauppasektorilla ja lisää epävarmuutta tulevista käytännöistä.

Myönteistä on, että linjauksessa vuoteen 2030 Eurooppa-neuvosto on priorisoinut energiaturvallisuuden korkealle. EU:n on pystyttävä kehittämään sähkö- ja kaasuverkkojaan ja lisäämään omien päästöttömien energialähteiden käyttöä sekä tehostamaan energiankäyttöään.

EU:n käyttämästä energiasta yli puolet on tuontienergiaa ja noin kolmannes siitä tuodaan Venäjältä. Erityisen haavoittuva Eurooppa on kaasun suhteen. On myönteistä, että energialinjauksessa vuoteen 2030 Eurooppa-neuvosto on priorisoinut energiaturvallisuuden korkealle. EU:n on pystyttävä kehittämään sähkö- ja kaasuverkkojaan ja lisäämään omien päästöttömien energialähteiden käyttöä sekä tehostamaan energiankäyttöään.

Lue lisää

Katso kaikki