Epävarma, epävarmempi, epävarmin

Teknologiateollisuuden ja suunnittelu- ja konsultointiyritysten markkinatilanteet eivät anna aihetta suureen hehkutukseen. Taantuman pyörteissä vastavirtaan ui Vaasan seutu, jolle on keskittynyt paljon energiatehokkuudesta ammentavaa yritystoimintaa.

Teknologiateollisuuden tilaukset kasvoivat heinä–syyskuussa. Kasvun takana ovat yksittäiset, arvoltaan suuret tilaukset.
Markkinatilanteen epävarmuudesta kertoo kuitenkin, että alan yritysten saamat tarjouspyynnöt ovat syksyllä vähentyneet. Yli 60 prosenttia yrityksistä raportoi uusien tilausten vähentyneen, 33 prosenttia lisääntyneen ja lopuilla tilausten määrä on pysynyt ennallaan.
LVI-tuotteiden tukkumyynti laski vuoden kolmannella neljänneksellä -3,1 prosenttia edellisvuoden lukuihin verrattuna. Koko vuoden osalta myynnit ovat vielä niukasti plussan puolella.

Menestys vaihtelee
”Yrityksillä, jotka ovat löytäneet uuden kasvun, menee entistä paremmin. Mutta sitten on valitettavasti sellaisia, joilla menee huonommin kuin aikaisemmin. Yritysten väliset erot näyttäisivät kasvavan. Vastavirtaan koko tämän taantuman ajan on mennyt Vaasan ympäristö, jossa on paljon energiatehokasta bisnestä, siis cleantechiä”, kertoo Teknologiateollisuuden toimitusjohtaja Jorma Turunen.
”Talovalmistuksen suunnittelussa ja konsultoinnissa on muista toimialoistamme poiketen mennyt koko ajan kohtuullisen hyvin. Siellä ei tilauskannassa ole ollut negatiivista kehitystä, vaan jopa positiivista” kertoo Suunnittelu ja konsultointiyritykset SKOL ry:n toimitusjohtaja Matti Mannonen.
Talotekniikkateollisuus ry:n toimitusjohtaja Ilkka Salo kertoo, että korjausrakentamisen puolella menee paremmin, esimerkiksi lämmitys- ja vesijärjestelmille riittää kysyntää.
”Kansainvälisillä markkinoilla toimivat menestyvät. Jotkut tekevät tällä hetkellä kaikkien aikojen parasta tulosta, joillain taas myynti ja kannattavuus laskevat. Aidosti kansainväliset yritykset löytävät aina sektorin tuotteilleen, joka kannattaa”, Salo sanoo.
”Sellaisilla yrityksillä menee hyvin, joissa tavoitteena on saada rakennusten käyttäjät kiinni energiatehokkaisiin ja kestävän kehityksen kannalta järkeviin ratkaisuihin. Samoin monitoimitiloihin ja työviihtyvyyteen ratkaisuja tarjoavat yritykset menestyvät”, Mannonen sanoo.

Venäjä lisää epävarmuutta
Viime kuukausien tilauskehityksen perusteella teknologiateollisuuden yritysten liikevaihdon arvioidaan olevan lähikuukausina suurempi kuin vuotta aiemmin vastaavaan aikaan. Vuonna 2013 Teknologiateollisuuden yritysten liikevaihto Suomessa oli 65,2 miljardia euroa. Tämän vuoden tammi–heinäkuussa liikevaihto oli samansuuruinen kuin vuosi sitten samaan aikaan.
Tänä vuonna teknologiateollisuusyritysten liikevaihto väheni erityisesti elektroniikka-, kone- sekä terästuoteteollisuudessa ja kasvoi erityisesti kulkuneuvoteollisuudessa, ohjelmistoalalla sekä metallimalmikaivoksissa.
Teknologiateollisuuden tilauskannan arvo oli syyskuun lopussa 13 prosenttia suurempi kuin samaan aikaan vuonna 2013 ja 13 prosenttia suurempi kuin kesäkuun lopussa.
”Ennustamme, että Venäjän osuus Suomen teknologiateollisuuden viennistä voi vähentyä takasin viiden prosentin kieppeille – ja tämä on merkittävä osa koko Suomen viennistä. Tällaista lisämuuttujaa emme enää tarvitsisi”, Turunen sanoo.
”Kotimaan markkinoilla ei ole valoa näkyvissä. Tänä vuonna on oltu nollakasvun tiellä. Taloudessa voi olla joitain signaaleja parempaan, mutta vielä ei voi mitenkään hehkuttaa. Pitkälle mietityt teollisesti valmistetut kokonaisuudet ovat valopilkkuja”, Salo kertoo.

Suurin työllistäjä
Teknologiateollisuus on Suomen merkittävin elinkeino, se käsittää puolet viennistä ja 75 prosenttia koko elinkeinoelämän t&k-investoinneista. Perinteisesti talotekniikkateollisuus on ollut rakentamisalan kärjessä t&k-investoinneissa, ja tilanne jatkuu Salon mukaan edelleen. Hänen mukaansa tuotekehitys on alan pinnalla pitävä voima.
”Pitää juosta kovempaa, että pääsee eteenpäin!”
Teknologiateollisuus työllistää edelleen arvion mukaan noin kolmanneksen Suomen työvoimasta. Henkilöstön määrä väheni vuoden tammi–syyskuussa ollen syyskuun lopussa noin 275.500.
Lähes kaikki teknologiateollisuuden työpaikat ovat pk-yrityksissä ja suurin osa uusista työpaikoista syntyy kasvuyrityksiin. Merkittävin työllistymisvaikutus tulee keskisuurista yrityksistä, joilla on toimiva globaali myyntiverkosto.
Heikko kustannuskilpailukyky tuhoaa yrityksiä.
”Työvoimakustannusten hallinta ja tuottavuuden parantaminen työmarkkinoita uudistamalla – se olisi tärkeä resepti tulevaisuutta ajatellen. Kun näitä lukuja katsoo, näyttää päivän selvältä, että tiukka palkkalinja tässä maassa on ihan välttämättömyys”, sanoo teknologiateollisuuden työmarkkinajohtaja Eeva-Liisa Inkeroinen.

Tarve investoinneille
Turusen mukaan teknologiateollisuus kaipaa kipeästi uusia investointeja. Tällä hetkellä kiinteät investoinnit eivät vastaa edes poistojen määrää. Jos korvausinvestointeja ei ala kuulua, teollisuuden koneet kuluvat kunnes pysähtyvät.
Teknologiateollisuuden mukaan teollisuuden kasvuhakuinen uudistuminen on ratkaisevan tärkeää Suomelle, jolla on edellytykset menestyä esimerkiksi teollisen internetin hyödyntäjänä. Kehitystä voidaan tukea toimenpiteillä, joilla tehostetaan osaamisen, tutkimustoiminnan ja uusien teknologioiden hyödyntämistä ja kaupallistamista uudeksi liiketoiminnaksi, tuotteiksi ja palveluiksi.
Suoraa vientiä harjoittavia yrityksiä Suomessa on edelleen vähän. Kansainvälistymis- ja vienninedistämispalveluita ja pääomamarkkinoita kehitettäessä tulisi pitää huolta pk-yritysten tarpeista.
”Suomessa on vihdoin ymmärrettävä vientiteollisuuden merkitys hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksessa. Julkista sektoria on supistettava kantokykymme mukaiseksi. Karsintatarve pienenee, jos vientiteollisuuden osuutta bruttokansantuotteesta onnistutaan kasvattamaan uudelleen”, Turunen muistuttaa.
”Suomi ei ole yritysten toimintaympäristönä riittävän kilpailukykyinen muihin maihin verrattuna. Meillä esimerkiksi byrokratian takia voi kestää jopa kymmenen vuotta saada lupaprosessi läpi”, Mannonen sanoo.
Mannosen mukaan ongelman on myös poukkoileva päätöksenteko. Hän sanoo, että teknologiateollisuuden on tehtävä kaikkensa voidakseen uudistua. Vanhoilla keinoilla pärjäämiseen ei ole enää paluuta.
”Tulevaisuuden energiatehokkaat rakennukset tehdään talotekniikalla, mikä luo uskoa tulevaan, ja lupaa töitä ja mahdollisuuksia tälle alalle”, Salo ennustaa.

Juttu luettavissa myös juuri ilmestyneestä Talotekniikka-lehdestä.

 

Lue lisää

Katso kaikki