Energiatehokkuuskartoitus pudotti Maunun koulun energiankulutuksen kolmanneksella
Kylmyydestä kärsivään Maunun kouluun Ruskolla suunniteltiin isompaa kaukolämpöliittymää. NollaE:n energiatehokkuuslaskelmat ja niiden perusteella tehdyt toimenpiteet osoittivat kalliin investoinnin tarpeettomaksi. Ruskon kunnalle tämä tarkoittaa lisäksi 14 000 euron vuosittaista säästöä koulun lämmityskustannuksissa.
Varsinais-Suomessa sijaitsevassa Maunun koulussa hytistiin aiemmin pakkaskeleillä. Mittarin näyttäessä yli kymmentä miinusastetta kaukolämpö ei riittänyt sisätilojen lämmittämiseen. Kunnan teknisissä palveluissa arvioitiin, että ratkaisu löytyisi kaukolämpöliittymän kasvattamisesta. Ennen muutostöitä kunta tilasi kuitenkin energiatehokkuusasiantuntija nollaE:ltä energiatehokkuuden optimointikartoituksen.
– Meidät kutsuttiin tekemään laskelmat kaukolämpöliittymän koosta. Teimme rakennukselle kuitenkin ensin simuloinnin, jossa huomasimme, että liittymän kasvattamisen sijaan voimme pienentää kiinteistön lämmöntarvetta, kertoo nollaE:n toimitusjohtaja Nikolas Salomaa.
NollaE:n simuloinnin pohjalta Maunun koululla tehtiin useita toimenpiteitä, joiden avulla rakennuksen huippulämmitystehoa saatiin laskettua 100 kW. Samalla noin 50 000 euroa maksavasta kaukolämpöliittymän kasvattamisesta luovuttiin. Energiatehokkuutta lisäävien toimenpiteiden ansiosta koulun lämmityskustannuksissa säästyy vuosittain noin 14 000 euroa.
Energiatehokkuuskartoitukset vielä vähäisiä kunnissa
Suomalaisilla kunnilla ja niiden liikelaitoksilla on yhteensä 38 000 kiinteistöä ja lisäksi valtion ja kuntien tytäryhtiöiden omistuksessa on noin 9 000 kiinteistöä.
Kohti hiilineutraaleja kuntia ja maakuntia (CANEMURE) -hanke on osoittanut, että julkisten toimijoiden kiinnostus energiaremontteihin on kasvamassa. Niillä tavoitellaan paitsi kustannussäästöjä myös päästövähennyksiä.
– Kuntien käyttötaloudessa kiinteistöjen kulujen osuus on merkittävä. Kunnissa tehdään kyllä energiakatselmuksia ja energiatehokkuustyötä, mutta energiatehokkuutta ei yleensä paranneta erikseen vaan osana peruskorjausta. Lisäksi tehdään lämmitysjärjestelmän vaihtoja ja säätöjen tapaisia käyttöteknisiä toimenpiteitä, energia-asiantuntija Vesa Peltola Kuntaliitosta kertoo.
Kunnat yleensä ostavat suunnittelun ja toteutuksen
Vapaaehtoiseen kunta-alan energiatehokkuussopimukseen on liittynyt 104 kuntaa ja 11 kuntayhtymää. Tavoitteeksi on asetettu 7,5 prosentin energiansäästö vuoteen 2025 mennessä.
Peltola kertoo, että kunnat yleensä ostavat energiatehokkuusremonttien suunnittelutyön ja toteutuksen. Hän näkee tämän hyvänä asiana.
– Osaaminen ja resurssit vaihtelevat kunnissa hyvin paljon. Mitä pienempiin kuntiin mennään, sitä kirjavampaa energiaosaaminen on. Tilaajaosaamista on varmasti enemmän, hän toteaa.
Ruskolla jatketaan energiansäästöihin tähtävää yhteistyötä nollaE:n kanssa.
– Olemme olleet tyytyväisiä Maunun koulun energiatehokkuuden optimointiin. Olemme käyttäneet nollaE:tä apuna suunnittelussa muutamassa muussakin kohteessamme, kertoo Ruskon kunnan työpäällikkö Markku Jessen-Juhler.
Hän kertoo, että Rusko sijoittaa Maunun koulun energiatehokkuustoimenpiteillä saavutetut säästöt uusiin energiatehokkuutta parantaviin toimiin.