Kuva: Heikki Heikkonen
Urpo Koivula.

AX-Suunnitteluun tuli sukupolvenvaihdos

Pitkän linjan LVI-suunnittelutoimisto Tampereelta näkyy ja kuuluu valtakunnallisestikin. Uusi aika koittaa yrityksessä, kun viimeinen alkuperäisosakas Urpo Koivula väistyy taka-alalle ja uusi sukupolvi ottaa vastuun yrityksestä.

Teksti ja kuva:  Heikki Heikkonen 

Tampereella ja vähän laajemminkin vaikuttava AX-Suunnittelu sai lähtölaukauksensa vuonna 1993, kun joukko tarmokkaita nuoria insinöörejä päätti yhdistää voimansa ja perustaa oman yrityksen. Alusta lähtien energiatehokkuuden parantamisen ja ilmastonmuutoksen torjunnan eturintamassa kulkenut joukko ei alkujaan aavistanutkaan, kuinka ajan hermolla he olisivat tulevaisuudessa.

Väistyvä toimitusjohtaja ja yrityksen viimeinen alkuperäiseen perustajajoukkoon kuulunut Urpo Koivula haluaakin muistuttaa omia työntekijöitään, että he ovat töissä pelastamassa maailmaa. Tämä on viesti etenkin työntekijöiden lapsille, kun he kysyvät, mitä vanhemmat tekevät työkseen.

Lausahdus kuvaa hyvin Koivulan elämänfilosofiaa, jossa tuloksentekoa ennen tulevat eettisyys ja ihmisten tyytyväisyys työpaikkaansa. Eivätkä vihreät aatteet ole vain juhlapuheita.

– En ole yhtään lomareissua toteuttanut lentämällä vuoden 1985 jälkeen. Olin töissä Nepalissa kehitysapuhankkeissa 1980-luvun alkupuolella, ja silloin sain tarpeekseni lentämisestä. Viimeiset 10 vuotta olen tässä suhteessa väittänyt itseäni vihreäksi, joskin muilla elämän osa-alueilla olisi vielä paljonkin parannettavaa, Koivula toteaa.

– Ja jos laajennetaan tästä firman toimintaan, niin kyllähän me näitä asioita työksemme mietimme koko ajan. Ratkomme muiden ongelmia pelastaaksemme maailman – kohta kolmattakymmenettä vuotta.

Teollisuusosaaminen erikoisalana

Koivula kertoo, että AX-Suunnittelun erikoisosaamisaluetta ovat etenkin teollisuuden lämmöntalteenotto, usein likaisistakin ilmavirroista. Niissä töissä kokemuksesta on suurta apua.

– Niitä tänäkin päivänä usein teemme. Ja jos ei heti ensimmäisenä, niin sitten usein etenkin vaikeampia kohteita muiden jäljiltä, kun ensimmäinen yrittäjä on kertaalleen epäonnistunut, Koivula vitsailee.

Tämä pätee Koivulan seuraajan Sasu Karkiaisen mukaan esimerkiksi VOC-polttolaitoksissa, joissa vaaditaan omaa erikoisosaamista. Suunnittelu ei aina mene putkeen, jos ei ole riittävää kokemusta.

– Energiansäästö on ollut työtämme aina. Kaikkein eniten omalta uraltani minä muistan sitä tehneeni 1980-luvulla, jolloin energia muodosti ison kuluerän teollisuudelle, muistelee Koivula.

– Vielä 1980-luvulla oli kiinnostus energiasäästötoimiin valtava. Silloinen kauppa- ja teollisuusministeriö rahoitti kaikenlaisia oppaita erityisesti teollisuuden alalle.

– Nykyään tarkastellaan asioita kvartaali kerrallaan. Tuolla aikajänteellä energiansäästötoimet eivät ikinä muodostu kannattaviksi, Karkiainen sanoo.

Rakentaminen Suomessa

Asuntorakentaminen ei ole AX-Suunnittelun toiminnan keskiössä, mutta aihetta kannattaa kuitenkin sivuta. Onko korkeaan rakentamiseen järkeviä perusteluja?

– Kaupungistumisen ja yhdyskuntarakenteen tiivistymisen myötä korkea rakentaminen poistaa tiettyjä ongelmia. Mutta kun Tampereen keskustastakin ollaan muutamassa minuutissa jo metsän keskellä, niin äkkiä siihen ei kovin järkiperusteisia syitä löydä, Karkiainen kommentoi.

– Tampereellakin tehdään paljon kalliita asuntoja, ja on väitetty, että etenkin kalleimmille on ostajat jo löytynyt. Mutta ei niitä ostajia määräänsä enempää Tampereeltakaan löydy. Saattaahan tässä käydä vielä niinkin, että niitä rakennetaan liikaa, Koivula toteaa.

Koivula korostaa, että korkea rakentaminen on myös kallista. Siinä on ihan omat sääntönsä ja jokainen korkea rakennus suunnitellaan erikoistapauksena, jolloin niissä maksetaan ekstraa rakenteista, paloturvallisuudesta ja LVI-järjestelmistä.

Karkiainen muistuttaa, että kaikki opit korkeasta rakentamisesta maailmalta eivät sovi suoraan Suomen olosuhteisiin. Koivula painottaa, että AX-Suunnittelussa ei ole ehdoin tahdoin rynnätty asuntosuunnitteluun. Tähän on syynsä.

– Vuoden 2008 notkahdusta lukuun ottamatta meillä on ollut aina enempi liiankin kanssa töitä. Sen vuoksi emme ole nähneet tarpeelliseksi suunnata voimiamme asuntorakentamiseen.

– Tilauksistamme 90 prosenttia tulee vakioasiakkailtamme, jotka eivät ole korkeita tai asuinrakennuksia tehneet. Tämän takia emme ole tyrkyttäneet itseämme eikä meillä ei ole ainakaan vielä ollut tarvetta panostaa enempää tähän korkean rakentamisen osaamiseen, mutta kukapa jatkosta tietää, Koivula pohtii.

Suunnittelu hiilijalanjäljillä

Hiilijalanjälkimaailmassa pyritään AX-Suunnittelussakin olemaan hyvin aktiivisia.

– Olemme kouluttautuneet siihen ja hankkineet uusia työkaluja sekä pyrimme olemaan mukana vaikuttamassa eri foorumeilla, joilla aihetta käsitellään tai niistä asioista päätetään. Nämä ovat asioita, jotka tulevat väistämättä eteen, Karkiainen kertoo.

– Jos hiilijalanjäljen laskentaan ei ole valmiutta, valuvat työt muualle. Meidän täytyy näissä asioissa olla mukana eturintamassa.

– Tähän laskentaan ei ole muillakaan vielä sen parempia eväitä. Nämä asiat tulevat hyvin äkkiä meille eteen, kun esimerkiksi teollisuudessa joka tuotteelle täytyy kohta laskea hiilijalanjälki ja jokaisen purkin kylkeen täytyy laittaa maininta niiden aiheuttamasta hiilijalanjäljestä, Koivula sanoo.

– Sellaista on vaikea laskea, jos ei tunne kyseisiä prosesseja. Tehtaan energialaskujen lisäksi on tunnettava koko valmistusprosessi, jossa niin LVI-, sähkö- kuin mittamiehillä on paras tuntuma.

Itsenäisyyden säilyttäminen

–Yrityksemme on hyvä esimerkki siitä, että emme toimi kuten osakeyhtiöt yleensä emmekä ole ensisijaisesti haalimassa osakkaillemme vain rahaa. Tavoitteemme on sen sijaan tarjota fiksu ja hyvä työpaikka kaikille työntekijöillemme, Koivula tähdentää AX-Suunnittelun yritysfilosofiaa.

– Me voimme vapaasti päättää tehdä ihan mitä vain, jos osakkaat niin haluavat. Se on meidän vahvuutemme. Eikä lupaa tarvitse kysyä pääkonttorista.

– Meilläkin on toki ostajaehdokkaita ollut vuosien varrella. Ja kyllähän meitä mietityttää, pärjääkö keskisuuri suunnitteluyritys Suomessa, mutta toisaalta, jos menemme isomman yrityksen osaksi, niin asiat ehkä monimutkaistuvat.

Koivula kertoo, että AX:ssä vaikka projektisihteeri voi tehdä tarjouksen asiakkaalle pienestä työstä ja hoitaa sen pois samantien. Päätöksen tai tarjouksen tekemiseen ei tarvita päällikköä.

– Me uskomme erikoistumiseen ja verkostoitumiseen. Kun on kyse erikoisosaamisesta, kannattaa aina käyttää asiantuntijoita, niinhän mekin teemme. Ja tilaajalle pitää pystyä myös sanomaan, jos hanke ei meille sovi.

– Ketterä ja tiettyihin aloihin keskittynyt asiantuntijatoimisto on hyvä kumppani isommallekin toimijalle. Esimerkiksi allianssihankkeissa olemme olleet menestyksellä mukana. Niissä on muodostettu sopivista kumppaneista työryhmä, ja se on polku, johon me olemme panostaneet, Koivula jatkaa.

– Mitä erikoisempi kohde on, sitä tärkeämpää on erikoisosaaminen ja myös suunnittelijavalinnoissa tulee painottaa parasta asiantuntemusta. Perussuunnitteluahan tekee moni muukin, Karkiainen korostaa.

Yksi kaikkien puolesta

– Meillä on yli 20 vuoden ajan maksettu tulospalkkaa vuosittain koko henkilökunnalle. Viime vuodeltakin maksoimme jokaiselle työntekijälle 1,5 kuukauden palkkaa vastaavan summan tulospalkkioina. Sen enempää yksikönvetäjillä kuin johtajillakaan ei ole muuta rahallista kannustinta, Koivula kertoo.

– Tämä on filosofiaamme, jossa kaikkia pitää kannustaa yhdenvertaisesti. Suunnittelu on aina ryhmätyötä. Tähän olisi hirveän vaikea rakentaa muunlaisia mittareita, jotka toimisivat paremmin.

Projekteissa on aina kyse ryhmätyöstä. Kaikki toiminta pitää ohjata siihen suuntaan, että puhalletaan yhteen hiileen. Silloin työkulttuurin täytyy olla sellainen, joka rohkaisee sekä kysymään että vastaamaan.

– Taloudelliset järjestelmät ohjaavat äkkiä väärään suuntaan. Nyt kaikki tekevät parhaansa, Koivula korostaa.

– Yrityskulttuurimme muuttamiseen ei ole perusteita, koska tällä olemme pärjänneet mukavasti. Jos jokin asia ei ole kovin pahasti rikki, ei sitä kannata ruveta korjaamaankaan. Nykysysteemillämme kaikki hyötyvät firmamme menestyksestä – yksilön menestys ei ole ratkaisevaa, Karkiainen painottaa.

– Myös kaikille osakkaillemme palkkatulot ovat tärkeämpiä kuin osinkotulot. Sekin on tietoinen päätös, että meillä on näin paljon osakkaita, vaikka aikanaan muut epäilivät, ettei tällainen toimisi.

Karkiaisen mukaan tämä ohjaa ihmisiä lyhytnäköisestä eduntavoittelusta pitkäjänteisempään. Näin saadaan sekä jatkuvuutta että varmistetaan omat työpaikat pitkässä juoksussa.

Ympäristötietoisuus on kasvussa

Niin yritysten kuin yhteiskunnankin ympäristötietoisuus ja tätä kautta tehtävät valinnat heijastuvat arkeen ja päätöksentekoon. Tavallisen kansalaisen elämä ei kuitenkaan ole muuttunut ilmastonmuutoksen myötä eikä neljä ihmistä kymmenestä aio uutisten mukaan tehdäkään mitään sen torjumiseksi, eli se ei vaikuta ihmisten käytökseen millään tavalla.

– Toki osa ihmisistä, etenkin nuorista, on omaksunut ilmastonmuutoksen torjumiseen liittyvät haasteet ja ovat aktiivisempia sen suhteen. Mutta suuri ihmisistä osa ei tietoisesti toimi sen eteen, Koivula huomauttaa.

Tämä on Koivulan mukaan kuitenkin osin optista harhaa. Yhteiskunnassa on itse asiassa tapahtunut paljonkin, mitä emme huomioi. Vaikka esimerkiksi Suomen bruttokansantuote on noussut tällä vuosituhannella rajusti ylöspäin, niin hiilidioksidipäästöt ovat kääntyneet alaspäin.

– En usko kansalaisten aktiivisuuden pelastavan ajoissa tilannetta. Toimiin ryhdytään vasta sitten, kun muu tulee liian kalliiksi. Loppujen lopuksi me, jotka toimimme esimerkiksi teollisuuden ja julkisen rakentamisen puolella, näemme kuinka paljon siellä oikeasti on tapahtunut ja tapahtuu koko ajan, Koivula huomauttaa.

– Säätely vaikuttaa näihin asioihin merkittävässä määrin. Etenkin valtio sekä erityisesti kunnat ja teollisuus ovat tässä suhteessa avainasemassa. Säätely vaikuttaa niin, että tavalliset ihmiset eivät huomaa oikeastaan mitään muutosta, Koivula toteaa.

Myös Karkiainen komppaa väitettä. Hän huomauttaa, että arjen valinnoissa ihmiset eivät huomaa jo tekevänsä asian eteen päätöksiä ja kuinka paljon asiat muuttuvat. Vaikka iso osaa sanoo jättävänsä ilmastonmuutoksen huomioimatta, niin tosiasiassa he tekevät juuri päinvastoin.

– Jos joku on vaikka rakentanut äskettäin talon, on hän osallistunut ilmastonmuutoksen torjuntaan noudattaessaan uusia rakentamismääräyksiä, vaikkei sitä välttämättä itse ole tajunnutkaan. Ja sama tilanne, jos on vaihtanut autonsa uusien normien mukaiseen vähäpäästöisempään malliin.

– Minä uskon säätelyyn. Sitä kautta tapahtuu paljon ja voidaan tehdä paljon ilman, että kukaan huomaisi elämänlaadun heikkenevän mitenkään, Koivula sanoo.

– Ja kaikki tulevat ennen pitkää huomaamaan, että ilmastotalkoisiin osallistuminen on itseasiassa hyödyllistä. Kun mennään viimeisiin toimiin ja esimerkiksi huoneistojen sisälämpötilaa pitäisi madaltaa, niin silloin vasta kansalainen huomaa elämänsä hankaloituvan.

Uusi toimitusjohtaja haki vauhtia ulkoa

– Olen aloittanut AX-Suunnittelussa alun perin vuonna 2006. Sitten olin välillä kolmen vuoden pätkän julkisella puolella rakennuttamishommissa. Oli hyvin avartavaa ja silmiä avaava kokemus olla asiantuntijaroolissa sairaalamaailmassa, Karkiainen kertoo.

– Jos aina katsoo asioita samalta puolen pöytää, saa värittyneen näkemyksen siitä, miltä maailma oikeasti näyttää. Uusi tehtävä vaikutti aluksi hyvinkin houkuttelevalta ja ammatillisesti haastavalta.

Ei mennyt kuitenkaan montaa vuotta, niin Karkiainen huomasi, ettei hän ehkä sittenkään ollut lopullisessa työpaikassaan ja palasi takaisin AX-Suunnitteluun. Hän koki työrupeaman kuitenkin niin itselleen kuin AX-Suunnittelunkin kannalta äärimmäisen tärkeäksi ja kasvattavaksi kokemukseksi.

– Tehtävien siirtoa on valmisteltu Urpon kanssa monta vuotta. Vaikka Urpo vetäytyy vastuusta, niin en usko, että yhteistyömme silti hirveästi muuttuu, Karkiainen painottaa.

– On hyvä, että seuraajani tulee talon sisältä ja tuntee yrityksen sekä henkilöstön. Ulkopuolisen toimitusjohtajan olisi sangen vaikea astua tähän tehtävään – sitäkin on kokeiltu pari kertaa, Koivula kertoo.

– Meillä on omat asiantuntijaroolimme. Urpolla on omalta sektoriltaan vuosikymmenten kokemus ja voin edelleen luottaa siihen, että tiukan paikan tullen saan häneltä apua, Karkiainen painottaa.

– Minähän en ihan vielä jää pois AX:sta, vaan jatkan työntekijänä, Koivula huomauttaa.

Pitkä työura takanapäin

– Olen itseasiassa yrityksemme pitkäaikaisin työntekijä. Työsopimukseni päiväys on kaikkein vanhin. Yrityksemme perustajista muutama on toki vielä mukana, mutta muita perustajaosakkaita ei enää ole vakinaisessa palveluksessamme, Urpo Koivula kertoo.

– Yhtenä perustajaosakkaana firman tulevaisuus on minulle hirveän tärkeää, mutta ei tämä koskaan ole ollut mikään yhden miehen show. Meillä on aina ollut toistakymmentä osakasta, ja juuri ennen vuodenvaihdetta saimme 15 uutta, nuorempaa osakasta.

Koivula kuvaa tuntemuksiaan, että etenkin aluksi ajatus työurasta luopumisesta tuntui vaikealta. Mutta se liittyy enemmänkin omaan tekemiseen: mitä hyödyllistä minä teen, kun pääsen eläkkeelle?

– Firman asioista minä en kanna minkäänlaista huolta. Täällä ei minua todellakaan tarvita. Ja me olemme Sasunkin kanssa harjoitelleet tätä uutta tilannetta varten jo useamman vuoden ajan.

Koivula painottaa, että asiantuntijaorganisaatiossa yksinvaltainen johtaminen ei kerta kaikkiaan nykyään käy.

– Meillä ei toimitusjohtaja yksin haali projekteja, vaan niiden hankinta on hajautettu projektivastaaville. Käytännössä lähes puolet henkilöstöstä tekee sitä jollain tasolla, ja usein varsin itsenäisesti.

– Jos ajattelen meidän johtamismalliamme, niin karrikoidusti voidaan sanoa, että en ole tehnyt yhtään päätöstä yksin. Päätökset tehdään aina sillä porukalla, jota ne koskevat.

– Asiantuntijaorganisaatiossa henkilöjohtaminen on tärkeintä, jotta porukka pysyy tyytyväisenä ja tykkää olla töissä esimiestensä johdolla. Meillä on tosi pieni vaihtuvuus. Jengi äänestäisi jaloillaan, jos eivät täällä viihtyisi. Useimpien kanssa on työskennelty yhdessä jo yli 15 vuotta, Koivula korostaa.

AX-Suunnittelu yrityksenä

AX-LVI:llä on henkilöstöä 81, mutta koko AX-Suunnittelussa väkeä on vajaa 100. Ryppääseen kuulunut tutkimus- ja erikoiskohteisiin erikoistunut Axovaatio Oy jatkaa myös toimintaansa Teuvo Aron vetämänä yhden hengen yrityksenä ja tekee edelleen yhteistyötä AX-Suunnittelun kanssa.

AX-Suunnittelun palveluksessa on myös paljon alan opiskelijoita, jotka usein jatkavat kesätöiden jälkeen tuntityöläisinä. Joka ikinen harjoittelija valitaan sillä perusteella, että he jäisivät talon palvelukseen. Niihin liittyy aina pitkän tähtäimen suunnitelma.

– Viime vuosina varsinkin Tampereen ammattikorkeakoulu TAMK:sta on saatu todella hyviä LVI- ja sähkösuunnitteluun kykeneviä insinöörejä, Koivula huomauttaa.

– Suuri harmi on, että Tampereen teknillisestä yliopistosta ei enää aikoihin ole valmistunut LVI-alan ammattilaisia. Neljää AMK-insinööriä kohden tarvittaisiin aina yksi diplomi-insinööri, mutta heitä ei Tampereelta valmistu, vaikka olemme olleet rahoittamassakin yhtä professuuria.

– Säädöksissä esitetään LVI-suunnittelijoillekin tiukkoja pätevyysvaatimuksia, mutta Tampereella ei enää sellaisia henkilöitä kouluteta, jotka niitä täyttäisivät, kritisoi Karkiainen päättäjiä.

– Käytännössä tilanne on johtanut siihen, että ylemmästä AMK-koulutuksesta saa muodollisen pätevyyden, vaikka lisäkoulutus ei sisältäisi lainkaan teknisiä opintoja. Jos luet itsellesi ensin AMK-tutkinnon ja sitten opiskelet lisää vaikka johtamisesta, niin olet paperilla pätevä.

AX-Suunnittelun lyhyt historia

Talvella 1993 Suomessa oli laman pohja. Hetkittäin jopa puolet rakennusalan suunnittelijoista oli työttöminä, joten Ekonon konkurssin jäljiltä tyhjän päälle jääneiden suunnittelijoiden oli perustettava oma suunnittelutoimisto.

Toimintajärjestelmät olivat kunnossa ja ydinporukan kyvyt sekä taidot olivat hioutuneet tehokkaiksi ja kilpailukykyisiksi. Eväät ja kova into jatkamiseen oli selvästi olemassa.

Yhteisen aputoiminimen eli AX-Suunnittelun perustamisasiakirjassa on päivämäärä 30.3.1993. Yhtiörakenne muodostettiin siten, että Insinööritoimisto AX-LVI Oy, AX-Prosessit Oy ja Axovaatio Oy olivat omia yrityksiään, samoin yhteisistä toimistopalveluista huolehtiva AX-Konsultit Oy.

Yhtiöiden osakepääoma määriteltiin sellaiseksi, että rahoilla pärjättäisiin muutama kuukausi ennen kuin kassaan alkaa toimeksiannoista tulla rahaa. Avainhenkilöt olivat kaikki osakkaita.

Vuosien myötä on väkimäärä kasvanut ja maailman muuttuessa on osaamisalueita tullut runsaasti lisää. AX-Suunnittelun toimintaa on alusta saakka määrätietoisesti kehitetty ja asiantuntemuksen tasoa nostettu.

Matkan varrella mukaan tulleet ovat omaksuneet varsin hyvin alkuhetkien tekemisen meiningin, laadun ja palveluhenkisyyden tavoittelun, asiantuntijuuden sekä muutaman muunkin ”perusarvon”.

– On helppo katsoa tulevaisuuteen luottavaisesti: meitä tarvitaan jatkossakin, Koivula toteaa.

Kommentit

    Börje Hagner
    01.2.2020 11:21

    Olisivat voineet korostaa enemmän myös aktiivisen sisäisen koulutuksen merkitystä, AX on eräänä vuonna voittanut siinä valtakunnallisen palkinnonkin.

    Antti Elonen
    27.2.2020 12:40

    Mielenkiintoinen juttu. Mutta olisi ollut mielenkiintoista tietää ketkä olivat perustajaosakkaat. AX oli heti alusta alkaen oman tiensä kulkija sekä innovatiivisen toimiston maineessa.

    Ehkä joku voisi tässä kommenttiketjussa kertoa nuo nimet.

    Nimimerkki ”Läheltä seurannut kollega”

    Pentti Rahila
    10.11.2020 12:06

    Tervehdys!
    Onpa mielenkiintoinen tarina nykyaikaisesta ja modernisti organisoidusta ja johdotusta yrityksestä.
    Toivotan onnea Sasu Karkiaiselle hänen asuessaan pykälää isompiin saappaisiin, mutta uskon saappaiden täyttyvän ja yrityksen menestyvän edelleen tässä yhä monimutkaistuvassa maailmassa ja yrityskentässä.
    Toivotan myös Urpo Koivulalle onnea, kun kalenteriin jää toivottavasti enemmän tilaa myös vapaa-aikaan ja harrastuksiin. Tuskinpa tekevälle miehelle ei koskaan tule aika pitkäksi, mikäli siksi ei lasketa pohdiskelua, jolloin mietitään syntyjä syviä!?

Jätä kommentti

*

*