Alle puolet suomalaisista rakennusyhtiöistä hyödyntää projektidataa

Autodesk selvitti datan hyödyntämiseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia rakennusalalla. Kyselyyn vastaisi 1 115 alan ammattilaista ympäri Eurooppaa, heidän joukossaan 106 suomalaista. Kunnon datastrategia voi tuoda rakennusalalla toimiville yrityksille merkittävää kilpailuetua, kerrotaan Netprofile Finlandin tiedotteessa.

Talotekniikka-lehti

Autodeskin toteuttaman kyselyn mukaan datanhallinta tuottaa haasteita monille rakennusalan yhtiöille. Dataa on käytettävissä päätöksenteon tueksi nykyisin enemmän kuin koskaan, mutta sitä ei vielä hyödynnetä liiketoiminnan suunnittelun tukena.

– Datanhallintaan liittyy paljon ongelmia, joita Pohjoismaiset rakennusyhtiöt eivät ole vielä onnistuneet ratkomaan. Kokeiluja tehdään, mutta johtotason suunnittelu puuttuu, jolloin toiminta on siiloutunutta ja haparoivaa, sanoo Autodesk Construction Solutionsin Pohjoismaista, Baltiasta ja Puolasta vastaava johtaja Nicholas Klokholm tiedotteessa.

Digitaalinen muutos onnistuu tietoa tehokkaammin hyödyntämällä

Kyselyn mukaan rakennusprojektien päätöksentekoa vaikeuttavat Pohjoismaissa eniten aikarajoitteet, kokemuksen puute sekä viestinnälliset haasteet. Suomessa 41 % vastaajista ilmoitti suurimmaksi ongelmaksi sen, ettei oman organisaation hankkeista tiedetä tarpeeksi, ja 36 % kokemuksen puutteen.

– Suurin digitaalisen muutoksen este Pohjoismaissa on tapa, jolla projektit järjestetään. Prosesseihin ja työkaluihin liittyvä päätöksenteko on tyypillisesti irrallaan yrityksen muista tavoitteista. Tästä seuraa, että projekteista kertynyttä dataa jaetaan organisaation sisällä vasta projektin lopussa, eikä sitä hyödynnetä jälkeenpäin, toteaa Klokholm tiedotteessa.

Yli puolet (55 %) suomalaisista rakennusyhtiöistä kertoi, että kertynyt projektidata jää organisaation päätöksenteossa hyödyntämättä. Datalla on kuitenkin ratkaiseva rooli sekä riskien että kustannusten hallinnassa.

Datanhallintaa ei ymmärretä riittävän hyvin

Rakennusalan projektipäätösten tueksi tarvittavasta tiedosta on kyselyn mukaan pulaa myös kansainvälisesti. Vain 9 % vastaajista ilmoitti hyödyntävänsä projektidataa jatkuvasti ja 64 % vain ajoittain, harvemmin tai ei koskaan. Vaikka tietoa siis kerätään, se ei välttämättä tavoita niitä, jotka sitä tarvitsevat, jolloin projektipäälliköt joutuvat toimimaan lähinnä parhaan arvionsa mukaisesti.

Datanhallinta on merkittävä aikasyöppö varsinkin Pohjoismaissa, joissa projekti- ja kenttäpäälliköiden ajasta yli puolet kuluu datan keruuseen, hallintaan ja analysointiin: Tanskassa 51 %, Suomessa 51 %, Norjassa 53 % ja Ruotsissa 55 %. Muualla Euroopassa luvut ovat yhtä korkeita ainoastaan Irlannissa ja Luxemburgissa.

– Ongelmana on, etteivät pohjoismaiset rakennusyhtiöt ole sisäistäneet datanhallinnan merkitystä. Ne tarvitsevat enemmän tietoa tarjolla olevista vaihtoehdoista ja digitaalisia alustoista. Dataa on mahdollista kerätä hyvin tehokkaasti esimerkiksi BI-moduulien (business intelligence) avulla, Klokholm sanoo tiedotteessa.

Hyvät, pahat ja huonosti käyttöön sopivat 

Kaikki kerätty data ei aina ole yhtä käyttökelpoista. Jopa 39 % rakennusalan ammattilaisista ympäri maailmaa sanoo, että vajaa puolet heidän käytettävissään olevasta datasta on helposti saavutettavaa, ymmärrettävää ja käyttökelpoista. Vain 15 % uskoo, että yli kolme neljäsosaa heidän organisaatiossaan kerätystä datasta täyttää tällaisen määritelmän.

Datan laadulla on myös taloudellisesti tuntuvat seuraukset. Globaalisti huonolaatuisen datan arvioidaan aiheuttaneen rakennusalalle 1,58 biljoonan euron kustannukset vuonna 2020. Huonoon dataan perustuvien päätösten aiheuttamat korjauskustannukset olivat samaan aikaan arviolta 75,82 miljoonaa euroa – noin 14 % kaikista korjauskustannuksista.

Data haltuun projekti kerrallaan 

Datanhallinnan tehostaminen voi vaikuttaa alkuun ylivoimaiselta tehtävältä. Liikkeelle on helpointa lähteä yhdestä riittävän pienestä ja selkeästi määritellystä projektista. Koska onnistuminen edellyttää sisäistä kulttuurimuutosta, on tärkeää osallistaa projektiin koko organisaatio ja laatia sen tueksi myös viestintäsuunnitelma. Parhaisiin tuloksiin päästään huolehtimalla siitä, että dataa on kerätty täsmällisesti ja yhteneväisesti kautta linjan – pienetkin erot voivat vähentää kerätyn datan arvoa ja käytettävyyttä.

 

 

 

Jätä kommentti

*

*